Lautasellesi täyttää 1 vuotta

13.6.2010 myöhä illalla vuosi sitten tein Lautasellesi ruoka-blogiin ensimmäiset postaukset ja jännitin kovasti. Vielä enemmän olin hermostunut kun blogin eräästä tilastosta (se laskee etusivun kävijöitä) näin, että jo muutamia kymmeniä kävijöitä on katsonut blogia. Suuresta jännityksestä sekoitin rakuunan ja rosmariinin keskenään ja tein nopeat korjaukset postauksiin.

Tämän bloggausvuoden aikana onkin minulle kaikista haasteellisinta ollut tekstien kirjoittaminen. On täytynyt oppia selväksi täysin uusi sanavarasto ja kirjoittaa ruoka-ohjeita, mitä muuten olen vaan passiivisesti lukenut ja seurannut tv:stä. Olen ollut sellainen selkäranka- ja sormituntuman kotikokki, joka maistelee ruokaa ja lisää tarvittaessa ripauksia ja lorauksia mausteita sinne, usein improvisoin, mutta blogiin pitikin antaa tarkat ohjeet tarkoilla raaka-ainemäärillä, mikä ei ollut minulle alkuvaiheessa kovin helppoa tehtävää. Haastava tehtävä oli myös blogin nimen keksiminen, koska Googlettamalla ja Blogilistalla törmäsin jo niin moneen keittiövälineeseen, mausteeseen ja yrttiin, mitä käytetään ruoka-blogien yhteydessä. En halunnut olla silloin maustelistan vapaa nimi kuten tilli, persilja, laakerinlehti jne. Lopuksi tuli minulle idea, että nimi voisi olla Lautaselle, koska kaikki, mitä valmistan joutuu lopuksi lautaselle. Puolisoni oli rekisteröimässä bloginimeä ja sanoi, että sitä ei saa käyttää, mutta Lautasellesi saa rekisteröidä. Niin jäi, koska ma olin jo kyllästynyt nimen keksimiseen ja minulle oli melkein samantekevä, mikä tulee blogin nimeksi.

Siitä ja monista muista syistä on ollut ensimmäinen vuosi ennen kaikkea minulle oppivuosi. En tietänyt, mihin olin ryhtymässä. Blogger mainostaa bloggaamista helpoksi ja sitä se teknisesti osittain onkin, mutta mielestäni on ruoka-blogin ylläpitäminen kovaa työtä. Se on ruoan ja ohjeen keksimistä, hyvien ja oikeiden raaka-aineiden etsimistä ja ostamista, ruoan valmistamista, sen kuvaamista, kuvaan korjaamista, ohjeen kirjoittamista, postausta, sosiaalisen median osaamista ja internetin teknisten taitojen oppimista ja hallitsemista. Yhtäkkiä huomasin, että blogaaminen on melkein kuin minun toinen työpaikka.

Minulla blogin perustamisen ajatus alkoi siitä kun hoitovapaan aikana katsoin tv:stä erilaisia ruoka-ohjelmia, missä paljon etsittiin omia juuria ja maailman eksoottisia kiinnostavia ruokia. Näytti näin, että fileepihvit ovat maailmalla niin monta kertaa grillattuja ja paistettuja, että sille halutaan nyt vaihtelua. Monet tv-kokit ovat palanneet juurilleen ja ottanut esille mummojen reseptivihkot tai menneet seuraamaan mummojen keittiöön ruoanvalmistusta. Näin katsoin Antohny Bourdain ohjelmia Jim:lta, missä valmistettiin usein ruokia pitkän ja hitaan kaavan mukaan tunteja ja Bourdain tietenkin osasi nauttia niistä. Toinen suuri vaikuttaja minulle on ollut Martha Stewartin Living Omnimedian seuraaminen. Sieltä olen saanut mallia, miten kuvata ruokia. Niiden vaikuttajien seurauksina palasivat minullekin mieleen oman äidin tekemät ruoat ja monet ruokaideat, mitä halusin toteuttaa. Jo raskauden aikana halusin syödä kunnollisia luullisesta lihasta keitettyjä keittoja ja näin kaikki se alkoi… oman blogin perustamisen idea. Alun perin halusin kerätä lapselleni kahden maan, Suomen ja Eestin, ruokaohjeita ja nyt jaan niitä julkisuuden kanssa.

Tähänkin blogiin on laitettu niitä 2-3 h valmistusajan keittoja. Tykkään sellaisesta ruoanlaitosta, missä saa keittiössä kunnon vauhdin sisään ja on aitoa emännän tunnelmaa ja tunnetta (Kanakeitto). Tähän vuoteen on mahtunut kaapinkierrätystä (Inkivääri-pähkinäpikkuleivät), koska mielestäni on se niin tavallinen osa kotikeittiön arjesta ja siitä kuulee eri piireissä hyvin paljon puhuttavan. Esim. siitä, miten joulujen alla syödään vanhoista ruoista kaappeja tyhjäksi, että tehdä tilaa uusille jouluruoille. Tietenkin ruoanlaitto on myös taloudellinen toiminta, oman kotitalouden budjetin pyörittämistä markettien (minulle usein sitä)tuotevalikoiman puitteissa. Keskituloisen lapsiperheen talouspaineet ovat ihan jotain muuta kuin sinkkuihmisillä. Näin olenkin yrittänyt kuvata ruoanvalmistusta, mikä antaa mielestäni realistisen kuvan eräästä kotikeittiöstä. En halua leikkiä ravintolaa ja toistaa lehtien ruokamaailmaa, mihin minulla ei ole resursseja, osaamista eikä halukkutta. En tiedä olenko onnistunut siinä? Blogissani kävijät sen päättävät. Ehkä se tekee blogin arkipäiväiseksi, ehkä se tuo tuttuja ajatuksia kävijöille omasta arjesta mieleen?! Totta kai olen minäkin ”sortunut” laittamaan sen pakollisen yrttioksan annoslautaselle, koska vähän pitää miettiä, miten ruokaa esitellään? En ole halunnut julkisuuteen tuota niitä lautasmalleja, miten arkipäivän illalla on ruoka nostettu lautaselle. Ruoka-blogin tavoite on kuitenkin houkutella ihmisiä kiinnostumaan ruoista. Tietenkin kun sen yrttiruukun kaupasta ostan, sitten sen pitää käyttää loppuun ja näin on sama yrtti monen ruoan koristeena. Sekin on käytännöllisyyttä. Minulla ei ole aina onnistunut annoslautasen kuvaaminen eri syistä ja siksi olen napsinut suoraan kattilasta ja pannulta kuvia.
(Timjamikana savipadassa).

Ruokakulttuurin seuraamisen aikana olen kuullut myös uuden Pohjoismainen keittiön pinnalle nousemisesta ja tanskalainen tv-kokki Anne Hjernoe selosti hyvin yksinkertaisesti sen periaatteen maalikoille, elikkä uudessa keittiössä käytetään Pohjoismaissa kasvatettuja ja tuotettuja raaka-aineita ruoan valmistamisessa. Mielestäni Santa-Maria omissa ruokaohjeissa on erittäin hyvin tuonut esille tämän idean ja jos ajatellaan, että Itämeren alue on vanhaa Hansaliiton aluetta, missä kaupan- ja kulttuurinvaihto sekä mm. mausteiden tuonti oli hyvin vilkasta, sitten sitä ajattelumallia voi laajentaa ja kehittää nykypäivänään. Minkälaisia makuvivahteita voi saada nykyajan uusi Pohjoismainen ja eestiläinen keittiö! Taivas vaan on mielikuvituksen rajana. Mielestäni molempien maiden sijainti on mielenkiintoisella geopoliittisella alueella, missä on monia ruokakulttuurin vaikutteita Pohjoismaista, Euroopasta ja Venäjältä. Olen yrittänyt omilla pienillä resursseilla toteuttaa sitä ajattelumallia.

Uusi eestiläinen keittiö on Eestissäkin noussut puheenaiheeksi
(esim. Ise tehtud. Hästi tehtud. ruoka-blogin postaus siitä) ja näin olen ohjeen perään kirjoittanut kumpaan keittiöön ruokaohje kuuluu. Sitä olen tehnyt sitä varten, että ruoka-blogien ja -ohjeiden viidakossa tuota selvemmin esille ohjeen kohdemaa. Miten suomen eestiläinen ruokabloggaajalla jakaa ruisleivän ja silakan kahden maan välissä?! Olen ratkaissut asian näin, että kun raaka-aine on tuotettu Suomessa ja olen keksinyt siitä ohjeen, sitten se on minulle uusi Pohjoismainen keittiö (Cocktailpalat Lintupesä) ja kun ruokaohje on kotoisin Eestistä, sitten se on uusi eestiläinen keittiö (Silakkavuoka kirsikkatomaateilla). Jokaisen ohjeen taakse en kirjoita ”uusi keittiö”, missä on Pohjoismaisia ja eestiläisiä raaka-aineita. Se mikä kolahtaa ja mielestäni on sopiva sillä tavalla esille tuoda. Vanhat tunnetut kansan- ja perinneruoat ovat vaan Pohjoismainen / eestiläinen keittiö nimikkeen alla reseptivihkossa.

Tilastoja ja faktoja. Vasta helmikuussa huomasin Bloggerin oman tilaston. Uskomatonta, mutta totta. Minun yllätys oli suuri kun näin, että blogin kävijämäärät ovat nousussa. Minulle oli jäänyt vaikutelma, että kovin moni ei ole minun blogista kiinnostunut. Nyt on näin, että olen tehnyt tähän mennessä 128 postausta (keskimäärin 9,8 postausta kuukaudessa) ja kävijämäärät ovat melkein 3 x kasvaneet viime kesäkuusta lähtien (Touko/2011 3757 kävijää ja Blogger tilastosta tänään otettu luku Kävijöitä viime kuukaudessa 4286 (jatkuvasti muuttuva luku)). Nykyaikana on päivittäin kävijöitä 100-300 välistä ja uuden postauksen jälkeen on tilastoissa selvä piikki. Enemmistö kävijöitä tähän blogiin tule Googlen kautta. Nykyaikana on kävijöitä päivittäin myös ulkomailta, osat lukevat tekstejä Google-kääntäjän avulla ja siksi yritän tekstit kirjoittaa hyvin yksinkertaisesti ja selvästi.

Lautasellesi ehdoton ruokahitti on Pizzakierteet, mitä on katsottu päivämäärä 12.06.11 mennessä 573 kertaa. Suuri kiitos minun puolisolle, joka niitä pizzarullia tilasi! Perässä tulevat Suklaa-banaanikakku (418) ja Silakkaurakka: Maustesilakka 1/3 (eestiläinen keittiö) (353).

Enemmistö kävijöitä tulee Suomesta (20 497), toiseksi eniten kävijöitä tulee Eestistä (1602, he löysivät tien tänne helmikuu/2011 alkaen sen jälkeen kun minä löysin Eestin ruoka-blogien nimekirjan) ja kolmanneksi eniten tulee kävijöitä Yhdysvalloista (183) (Blogger tilasto 12.06.2011, ne ovat jatkuvasti muuttuvat luvut).

5 blogia:
- Ise tehtud. Hästi tehtud.
- Makunautintoja Mimmin keittiöstä
- Männiköllä
- Omenaminttu
- Patalintu
- Profa köögipool
- Tarinantupa (hänellä ei ole sivupalkkia, mutta on tiivisti lukijana mukana)

ovat ystävällisesti laittaneet minun blogin omaan sivupalkkiin blogiluetteloon. Suuri kiitos teille luottamuksesta! On suuri kunnia olla teidän blogin sivupalkissa!!!

Ihan oman kiinnostuksen vuoksi tein toukokuussa kävijöille kyselyn ”Oletko löytänyt tästä blogista mielenkiintoisia ruokaohjeita?” ja 15 kävijää vastasi siihen myönteisesti ”Kyllä”. Ajattelin, että kukaan ei reagoi minun kyselyyn ja siksi oli minun yllätys positiivinen kun kuitenkin 15 vastusta tuli (katso tulos oikealta sivupalkista).

Olen saanut bloggausvuoden aikana 2 tunnustusta The Gorgeous Blogger ja The Blog where I have spent many relaxed Moments sekä 1 valokuvahaasteen. Mielestäni sellaiset pyörivät tunnustukset ja haasteet kuuluvat blogimaailmaan ja suhtaudun niihin iloisella mielenkiinnolla ja kiitollisuudella, vaikka niiden jakamisessa onkin Euroviisujen äänestämisen periaatetta: ääniä annetaan naapurimaille ja tunnustuksia jaetaan oman blogipiirin sisällä.

Summa summarum: olen aika tyytyväinen ensimmäiseen vuoteen, vaikka monet asiat olisivat olleet paremmin ja toisin jos olisin niitä etukäteen tietänyt. Omassa luokassa hyvä tulos.

Tulevaisuus. Ensimmäinen vuosi on ollut täynnä innostusta, oppimista ja kokeilemista. Haluan jatkossa enemmän syventyä ja miettiä kokonaisuutta. Haluan enemmän laatua vaikka sitten postauksien määrän hinnalla, jos ei muuten mahdollista. Vaikka postauksien määrät juuri tuovat enemmän kävijöitä sivulle ja internetissä blogin ohjeiden hakupinta laajenee. Haluan että blogin kuvissa olisi enemmän tasalaatua. Jossain määrin jatkan Pohjoismaisen ja eestiläisen keittiön linjaa siitä osin, mikä minua niissä keittiöissä sytyttää. Haluan, että blogin konsepti tulisi selvemmin esille. Meidän tytär, yksi suuri blogin taustavaikuttaja, meni 1-vuotiaana kävelemään. Haluan, että ”blogi oppii jatkossa itsenäisen kävelemisen selväksi". Ne ovat toivomuksia….

Lämpimät kiitokset kaikille tässä blogissa kävijöille!!! Kiva kun olen pystynyt tarjoamaan teille mielenkiintoisia ruokahetkiä. Toivottavasti pysytte jatkossakin mukana.

Ekstrasuurikiitos perheelleni joka on tukenut minua. Heistä olen saanut paljon inspiraatiota tämän blogin ylläpitämiseen.

Kauniista kesää!

Voisula