Valmistusaika 1 minuutti
Kama, jauhetun rukiin, vehnän, ohran ja herneen sekoitus, on yksi Viljandimaan, Sakalamaan tai Mulgimaan ruokalahja Eestille. Se on terveellinen ja kuumaan kesään hyvin sopiva välipalajuoma. Olen vuosia lapsuudessa asunut Viljandimaalla ja kamajuomaa juonnut oi-oi miten paljon! Sitä voi valmistaa piimän, maustamattoman jogurtin ja maidon kanssa. Siihen voi lisätä sokeria tai suolaa. Uskon, että kamajauhoa on saatavilla Suomessakin Eestin herkkukaupoissa. En ole itse käynyt niissä ostoksilla, koska kaikki eestin herkut on meillä tuotu Eestistä.
Musiikkivalikoimaksi valitsin eestiläisen hyvin suositun humpan ”Mulgimaa”. Oi-oi miten paljon olen sukujuhlissa sitä tanssinut, pienenä tyttönä isän sylissä ja isona tyttönä isän kanssa. Hän oli kotoisin Viljandimaalta ja oli hyvin ylpeä siitä. Yleensä mulgid eli Mulgimaan asukkaat ovat ylpeitä, ei ilkeitä, koska Viljandimaa on hyvin vauras paikkakunta ollut, siellä on hyvä maanperä ja isot maatilat ollut jo viime vuosisadalla. Laulu ”Mulgimaa” on monien eestiläisten tanssijuhlien kohokohta, tanssilattia täyttyy väestä, siellä löytyy tanssijoita lapsesta vaariin ja erittäin sopiva on sitä esitellä Juhannuksen alla, koska se on myös kylän juhannusjuhlien yksi kestosuosikkihumppa. Laulu kertoo, miten hyvä on asua Mulgimaalla, koska siellä on viljavat pellot ja Mulgimaan neidot ovat niin kauniita jne. Sitä lauletaan ja tanssitaan ja kuka sitten ei osaa laulaa: ”Tule mulle Manni, armastan vaid sind, ainult sind tahan ma kaasaks kosida!” (Hyvin vapaamuotoinen käännös siitä suomeen olisi: ”Tule mulle vaimoksi Manni (naisen nimi), rakastan vain sinua, vaan sinua haluan ottaa vaimoksi itselleni….).
Suomen ja eestin kielen sanaleikkiä: kama on suomalaisille slangissa huumausaine, mutta eestiläinen kama on kuitupitoinen, B-ryhmän vitamiineja ja paljon mineraaleja sisältävä terveysruoka. Mulk/mulgid (eestiksi) eli Mulgimaan asukas/asukkaat kuulostavat suomalaisen korvissa hassusti. Niin eestiläistenkin korvissa ja Eestissä sanaa/sanoja ”mulk/mulgud” (eestiksi) on käytetty kirosanana kun halutaan haukkua toista ihmistä. Mulgid on ihan jotain muuta kuin hölmöjä, koska vauraus on mahdollistanut koulukäynnin ja sivistyksen. Mitäs teet? Kenelle ”mulgud” (monikossa, eestiksi) ja kenelle mulgid (monikossa, eestiksi). Kuitenkin nämä ”mulgud” ovat antaneet Eestille monia mm. ruokakulttuurin aarteita, mistä kirjoitan jatkossa toisissa postauksissa. Kamajauhon paketilta, mikä oli kotipöydälläni avattuna, luin että se on todellinen eestin kama, tasavallan kamajauhot. Että mitä?! SE ON MEIDÄN!!!
Lusikoi mukiin 2 isoa teelusikallista kamajauhoa ja 1-2 lusikallista sokeria tai ½ teelusikallista suolaa (sokeria ja suolaa maun mukaan). Kaada mukiin piimää, jogurttia tai maitoa ja sekoita juoma. Nauti heti.
Huom! Parasta on kamajuoma piimän ja jogurtin kanssa, toiset tykkäävät valmistaa sen juuri maidon ja lorauksen kerman kanssa. Makuasioita.
Tarjoiluehdotus: Välipalajuoma, erittäin sopiva kuumaan kesään.
Hei,
VastaaPoistakama vastaa Suomen talkkunaa.
Hei Anonyymi! Ei ole ihan talkkuna, olen sitä syönyt, vaikka aineet saattaa olla samoja. Talkkuna muistuttaa enemmän hienoa vehnäjauhoja, mutta kama on karkea jauhojen sekoitus. Maut täysin erilasia. Mulgimaalla valmistetaan kamajauhosta kamapalloja (en tiedä tarkka sitä ohjetta, jotain piimää ja kamaa) ja se on hyvin ominaista Mulgimaalle. En tiedä onko se perinne vielä elossa? Vanhat Mulgimaan mummot ovat niitä valmistaneet. Nykyaikana on pieniä kamapalloja aamiaismuroiksi teollisesti valmistettu.
VastaaPoistaMeillä tehtiin kotona talkkunaa, uunissa miedossa lämmössä hernettä, ruista ja kauraa jyvinä kuivattiin, ohraakin taisi olla mukana. Sitten jauhettiin kotitarvemyllyllä karkeahkoksi talkkunaksi. Kaupasta saatavat talkkunajauhot ovat nykyisin liian hienoksi jauhettuja.
VastaaPoistaOlen maistanut myös eestiläistä ja minusta maku on lähes lapsuuden talkkunan makua. Ehkä vaihtelee vähän sekoitussuhteen mukaan, esim. paljonko on hernettä jauhettu mukaan.
Mutta hyvää on. Savossa sekoitettiin talkkunaa kesähelteellä kokkelipiimään, se oli ihan välipalaruoka ja sitä sanottiin "sevokkaaksi".
Hei Anonyymi! Jäin miettimään asiaa, tietenkin kama vastaa suomalaista talkkunaa. Aamulla tuli heti mieleen talkkunan syömisen kokemus Jyväskylän Sokoshotellin aamiaispöydässä, ja siellä oli uunitalkkuna hyvin miedon makuinen, vaalea ja hieno jauhot. En kyllä tunnistanut siinä kamaa. Söin sitä jogurtin kanssa.
VastaaPoistaHei Anja, se miten sinä kuvaat teillä kotona tehtyä talkkunaa kuulostaa kyllä hyvin paljon kamalle. Meillä on sitten samanlaisia makukokemuksia lapsuudesta talkkuna-kamasta kokkelipiimän kanssa! Kahden maan ruokien kohtaamispaikka.
Suomeksi sanotaan Viro - ei Eesti, virolainen - ei eestiläinen, viron kieli - ei eestin kieli. Emmehän Ruotsiakaan kutsu Sverigeksi.
VastaaPoistaTaas se sama väittely. Jos Eesti on Viro, sitten Suomi on vaikkapa Kymenlaakso. Siitä oikeasta Eestin nimestä on paljon kirjoitettu mediassa. Viro eli Virumaa on yksi maakunta Eestistä, niin miten Kymenlaakso on vain yksi pala koko Suomesta. Sorry, mutta en viitsi enää käsitellä aihetta. Voin kuvitella, miten suomalaiset ihmettelevät kun Eestissä heitä kutsutaan kymenlaaksolaisiksi tai savolaisiksi jne.
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
PoistaEn ollut ikinä kuullutkaan kamasta, pistän sen kokeiltavien jonoon. Talkkuna ja sen kaltaiset tuotteet tuntuvat kuuluvan niihin erityisen tärkeisiin ruokiin, joista väitellään. Itse olen väitellyt yli 30 vuotta rakkaan mieheni kanssa: minulle talkkuna on jauhoa jota pannaan viiliin tai mustikkamaitoon. Hänelle, oululaiselle, se on karkeaa ei-ihan-jauhoa, josta keitetään puuroa. -Mutta halusin tulla sanomaan, että verratkaapa nyhtökauran ja tiettyjen talkkunoiden raaka-ainelistaa... Kiitoksia vinkistä blogin pitäjälle, vaikka vähän myöhässä :)
VastaaPoista