keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Merikapteenin katkaravut

Näin kerran JIM:lta dokumentin siitä, miten kylmissä vesissä (meren nimeä enää en muistaa, laivassa puhuttiin englantia, oliko Beringinmeri?) pyydystettiin troolaamalla katkarapuja. Miehistö valitsi pyydystettyjen katkarapujen joukosta parhaat isot katkaravut itselleen sekä laivan kokki friteerasi ne munan ja jauhon kuorrutuksessa öljyssä laivan keittiössä. Ne näyttivät tosi herkullisille. Siitä tuli minulle loistoidea kokeilla sillä tavalla katkarapujen valmistamista myös kotona. Meillä ei ole rasvakeitintä ja siksi käytin friteerauksessa tavallista pientä kasaria.

Kävin city-marketeissa etsimässä pakastettuja kylmien vesien raakoja katkarapuja, mutta löysin vaan raakoja jättikatkarapuja (Pirkka). Kaikki muut olivat jo keitettyinä pakastettu. Pirkan Tiikerikatkarapujen paketilta luin, että niiden valmistusmaa on Belgia. Tein kompromissin ja ostin niitä. Internetistä löysin Ruoka-Pirkka lehdestä 11/12.3.2009 Annika Elomaan artikkelin katkaravuista ja siitä selvisi, että Pirkan jättikatkaravut tulevat Intiasta ja kylmien vesien katkaravut, ne mitkä tulevat Norjasta, Grönlannista ja Islannista, keitetään usein jo kalastusaluksilla. Eli on melkein mahdottomuus saada raakoja kylmien vesien katkarapuja meillä ja valmistaa niistä friteerattuja rapuja kotikeittiössä samalla tavalla kuten JIM:n dokumentin kalastusaluksella.

Näin friteerasin lämpimästä Intian valtamerestä pyydystettyjä tiikerikatkarapuja kylmien vesien troolilaivan kokin tyyliin. Merikapteenin katkaravut tulivat taivaallisia, liha jäi pehmeäksi, kuorrutus oli rapea, katkaravun lihalla oli hieman makeahko maku sekä kaksi erilaista dippiä olivat niiden kanssa erinomaisen hyviä. Kaiken lisäksi ne olivat kaunista katsottavaa. Kerran tanskalaisen tv-kokin Anne Hjernoe'n ohjemassa Annes Mat näin, miten hän suositteli friteerattavalle raaka-aineelle jättää n.s. "taikina-kökköjä", koska kypsymisen jälkeen ne ovat ihanan rapeita. JIM:n kalastusaluksen kokki oli myös hyvin rento kaveri ja hänen muna-jauho kuorrutus oli tosi mutkaton tapa friteerata ”kökköjen” kanssa rapuja. Näin valmistin "kökkö-ravut". Lyhyesti: tarjoile Merikapteenin katkarapuja hyvässä seurassa, missä ei hienostella turhaa. Niiden katkarapujen syöminen on makuelämys!









2-4 annosta
Valmistusaika noin 30 minuuttia

noin 18 kpl / 2x250 g Pirkan tiikerikatkarapuja
noin 3 dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa
suolaa
noin 700 ml rypsiöljyä

Valkosipulidippi (vahva ja terävä):
½ rasiaa kermaviiliä
2 rkl majoneesia
1 kokonainen iso valkosipulinkynsi
jauhettua chilipippuria
suolaa

Korianteri-sitruunadippi (raikas ja kevyt):
½ rasiaa kermaviiliä
2 rkl majoneesia
1 ruukun korianterilehtiä (jätä lehtiä myös koristelua varten)
½ sitruunan tuorepuristettua mehua
voi olla ripaus hienonnettua tilliä

korianterilehtiä ja sitruunapaloja


Ensiksi tee dippikastikkeet ja pane ne jääkaappiin maustumaan. Yhdestä rasiasta kermaviilistä saat 2 dippiä. Lusikoi rasiasta puolet kermaviilistä yhteen kannelliseen kulhoon. Lisää majoneesi, chiliä maun mukaan, suola ja purista valkosipuli puristimella joukkoon. Sekoita aineet keskenään. Pane jääkaappiin maustumaan.

Tee toinen dippikastike. Hienonna mortellissa korianterilehdet vihreäksi yrttitahnaksi, lisää kermaviili, majoneesi, suola ja sitruunamehu (jos haluat voit lisätä vielä tilliä). Sekoita aineet keskenään. Lusikoi dippikastike kannelliseen rasiaan ja nosta se jääkaappiin maustumaan.

Sulata hitaasti katkarapupyrstöt, kaada pussista neste pois, huuhtele katkaravut ja pane ne lautaselle talouspaperille kuivumaan, missä ylimääräinen vesi imeytyy paperiin.

Kaada yhdelle syvälle lautaselle vehnäjauhot. Toisella syvällä lautasella vatkaa munat ja suola keskenään. Ota esille yksi iso lautanen, mihin nostat friteeratut katkaravut. Pane sinne tuplasti talouspaperia, mihin ylimääräinen öljy friteeratuista katkaravuista imeytyy.

Aseta katkaravut ja lautaset käsien ulottuville työtasolle, niin että sinulla on helppo ottaa katkarapuja, kastella niitä munassa ja pyöritellä jauhossa sekä pudottaa kiehuvaan öljyyn.

Kaada pieneen paksupohjaiseen kasariin rypsiöljyä. Kaada sitä sen verran, että sitä on yli puolet kasarista täynnä ja anna öljyn kuumentua kunnes kasarin pohjasta nousee pieniä kuplia pinnalle. Voit kokeilla öljyn lämpötilaa pudottamalla vaalean leipäpalan öljyyn. Jos se muuttuu hetkessä kullanväriseksi ja öljy tirisee sen ympärillä, silloin on öljy sopivan kuuma ja voit aloittaa friteerauksella.

Friteeraa katkarapuja ripeästi kunnon draivilla ja anna hellan levyn teholla ja öljyn lämpötilalla olla koko ajan korkealla. (Minun sähköhellalla on 1-6 lämpövaihtoehtoa ja pidin levyä alusta loppuun saakka 6:lla). Ensiksi kastele katkarapupyrstöt munaan ja sitten pyörittele niitä vehnäjauhossa sekä pudota ne kuumaan öljyyn, missä ne kypsyy muutamassa hetkessä kullanvärisiksi. Nosta ne öljystä reikäkauhalla isolle lautaselle talouspaperin päälle. Voit reikäkauhalla käännellä katkarapuja öljyssä.

Tee iso tarjoiluannos isolle vadille, mistä kaikki syöjät saavat ottaa friteerattuja katkarapupyrstöjä ja dipata niitä dippiin. Koristele annos korianterin lehdillä ja sitruunapaloilla.

Huom! Jos teet pelkästään korianteri-sitruuna dipin, silloin voit ripotella dippikulhon reunalle chilijauhetta. Siitä voi ottaa dippikastikkeelle lisää chiliä mausteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sivut - Leheküljed

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...