FIN Mainospostaus. Yhteistyössä Suomen Ulkoasiainministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Klikkaa kuvilla, niin ne muuttuvat isommaksi.
EST Reklaampostitus. Koostöös Soome Välisministeerium ja Soome Maa- ja Metsamajandustootjate Keskliit MTK. Kliki piltidel, siis need muutuvad suuremateks.
FIN Kävin 24.8.2016 kutsuvieraana ja median edustajana Helsingissä Hotelli Presidentissä suurlähettiläslounaalla, missä julkaistiin Suomi 100 juhlamenu. Tapahtuman olivat järjestäneet
Suomen Ulkoasiainministeriö ja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Siksi oli median lisäksi lounaan kutsuvieraslistalla Ulkoasiainministeriön suurlähettiläitä ja ja MTK:n edustajia.
EST Käisin 24.8.2016 meedia esindajana Helsingis Hotellis President suursaadikute lôunal, kus esitleti Soome 100 pidulikku menüüd. Lôuna olid korraldanud
Soome Välisministeerium koostöös
Soome Maa- ja Metsamajandustootjate Keskliiduga MTK. Sellepärast oli meedia esinduse lisaks kohale kutsutud ka Välisministeeriumi alluvuses töötavaid Soome suursaadikuid ja MTK esindajaid.
FIN Tervetuliaismaljaksi lounaalla tarjottiin lasillinen suomalaista simaa. Koko tapahtuman ajan esiteltiin isolla screenilla juhlamenun valmistamista.
EST Tervituspokaaliks serveeriti meile soome simat (see on eesti kalja ja môdu sarnane veidi magusamaitseline jook). Kogu sündmuse aja vôis suurel screenil jälgida piduliku menüü valmistamist.
FIN Suurlähettiläslounaan puitteet olivat hyvin juhlavat, niin miten kuvista näkee. Minä istuin pöydässä nro 23, missä oli minun lisäksi muitakin bloggaajia, median edustajia ja freelancer- toimattajia.
EST Suursaadikute lôuna raamid olid väga pidulikud, nagu piltideltki vôib näha. Mina istusin lauas nro 23, kus oli minu lisaks veel teisigi blogijaid, meedia esindajaid ja freelancer-ajakirjanikke.
FIN Kaunista katsottavaa oli se, miten lounassalin jokaisella pöydällä oli oma erilainen kukka-asetelma.
EST Ilus oli vaadata, kuidas igal lôunalaual oli erinev lilleseade.
FIN Tulovaiheessa tarjottiin meille vielä suomalaisia suupaloja: metsäsienisalaattia ruissipsillä, punajuurimoussea, savustettua muikkua ja kirjolohimätiä sekä riimisuolattua naudanfileetä ja tyrnihilloa. Lisäksi tarjottiin söpön näköisiä minipuolukkapullia, mistä minulla ei ole kuvaa.
EST Külaliste saabumise ajal pakuti meile veel soomepäraseid suupisteid: metsaseenesalatit rukkisipsidel, punapeedimousset, suitsetatud rääbist ja vikerfollimarja ning riimisoolatud veisefileed ja astelpajumoosi. Lisaks serveeriti armsa väljanägemisega minipohlarulle, millest minul ei ole pilti.
FIN Suurlähettiläslounaan alkuvaiheen ilmapiiri oli kyllä mukava ja juteltiin paljon, mutta toki oli hieman latautunutta tunnelmaa ilmassa, koska odoteltiin lounaan ”päätähteä”, Suomi 100 juhlamenuta. Suurlähettiläslounas tapahtumana oli rakennettu hienosti, koska lounaan alussa ja alku-, pää- ja jälkiruuan välissä oli UM:n tai MTK:n edustajan puhe, mikä käsitteli Suomen maataloushistoriaa ja nykytilannetta sekä Suomi 100 juhlamenun tavoitteita. Puheiden kautta sain lounaasta uutta perspektiiviä, koska minulle kirkastui, miten juhlavuoden lisäksi on MTK:lla mahtipontinen suunnitelma UM:n suurlähetystöjen kautta mainostaa Suomen maataloustuotteita ulkomailla. Minulle jäi läpi puheenvuorojen punaisena lankana mieleen se, miten omalla sitkeällä työllään ovat suomalaiset perustaneet oman kansallisen maatalouden ja ainoana valtiona maailmassa viljelee Suomi arktista ruoantuotantoa. Suomen maataloustuotanto on puhdasta ja terveydelle turvallista myös silloin kun raaka-ainetuotannossa on käytetty antibiootteja. Sitä pitää arvostaa vielä enemmän senkin vuoksi, koska maailmassa on paljon geenimuunneltua ruokaa ja antibioottien käyttömäärä on muuttunut joissakin maissa niin suureksi, mikä on jo ihmisen terveydelle vaarallista, vaikka jokainen maa mainostaa maa maataloustuotantoaan maailman parhaana.
Suomi 100 juhlamenulle on juhlavuoden lisäksi ollut oma käytännöllinen tilaus, koska Suomen suurlähettiläät keskustelevat maailmassa monikansallisen yleisön kanssa ja siksi pitää olla hyvä kaikkia osapuolia kiinnostava puheenaihe. Aina ei voi brittiläisttäin puhua ainoastaan säästä ja sitä paitsi Suomen säästä ei ole aina hyvää puhuttavaa. Mutta ihmisiä kiinnostaa aina se, mitä ihmiset syövät omassa maassa. Ja näin on luonteva puhua suomalaisesta ruuasta ja yhdistää se vielä Suomen juhlavuoteen.
Vakavampi sävy suurlähettiläslounaalle tuli MTK:lta, koska Venäjän pakotteiden vuoksi Suomella pitää nyt etsiä uusia maailman markkinoita Suomen maataloustuotannolle. Taas kerran on luonteva mahdollisuus Suomen juhlavuoden tapahtumien aikana mainostaa ja markkinoita Suomen maataloustuotteita ja minkälainen mainio tilaisuus on maistaa suomalaisia makuja juhlapöydässä. Tunnelman nostatuslauseena puheenvuoroista nousi esille ”Syödään yhdessä Suomi nousuun!”. Niiden puheenvuorojen ansiosta ymmärsin, miten yhteiskunnallisesti merkittävän tapahtuman kanssa ollaan tässä salissa tekemisessä. Se on Suomen juhlavuoden juhlimista ja uusien maailman markkinoiden valloittamisen suunnitelmia. Kuvassa puhumassa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
EST Suursaadikute lôuna algus oli küll mônus ja vestlusrohke, aga iseenestmôistvalt oli ôhus ootusärevust, sest oodati lôuna ”peatähte”, Soome 100 pidulikku menüüd. Suursaadikute lôuna sündmusena oli ülesehitatud ilusti, sest lôuna alguses ja eel-, pea- ning magustoidu serveerimise vahel oli Välisministeeriumi vôi MTK esindaja kône, mis käsitles Soome pôllumajanduse ajalugu ja tänapäeva ning Soome 100 piduliku menüü eesmärke. Mina sain nende kônede kaudu täiesti uut perspektiivi lôunale, sest minule kirgastus, kuidas piduaasta lisaks on MTK:l suurejooneline plaan Välisministeeriumi suursaatkondade kaudu reklaamida Soome pôllumajandustooteid välismaal. Minule jäi läbi kônede punase lôngana meelde see, kuidas soomalsed on loonud oma sitke tööga rahvusliku pôllumajanduse ja ainukese maana maailmas viljeldakse Soomes ka arktilist toidukasvatust. Soome pôllumajandustoodang on puhas ja tervisele kahjutu ka siis kui selle kasvatamisel on kasutatud antibioote. Seda peab oskama väärtustada, sest maailmas on palju geneetiliselt muundatud toitu ja antibiootide kasutamise hulk on osades riikides muuttunud nii suureks, mis on juba inimese tervisele kahjulik, vaatamata sellele, et iga riik reklaamib oma rahvuslikku toiduainetetööstust maailma parimana.
Soome 100 pidulikule menüüle on olnud ka praktiline tellimus, sest Soome suursaadikud vestlevad maailmas erinevate rahvustega ja sellepärast peab olema kôneteemaks hea kôiki huvitav kôneaine. Alati ei saa brittide moodi rääkida ilmast ja Soome ilmast alati ei ole head rääkida. Aga inimesi huvitab alati see, mida inimesed söövad omal maal. Ja nii on loomulik rääkida soome toidust ja ühendada see veel Soome 100 aastapäevaga.
Tôsisema tooni pidulikku lôunasööki tôi Maa- ja Metsamajandustootajate Keskliit MTK, sest Venemaa sanktsioonide tôttu peab Soome otsima uut toiduaineteturgu mujalt maailmas. Jälle kord on hea vôimalus Soome piduliku aastapäeva sündmuste kaudu reklaamida ja turustada Soome pôllumajandustooteid ja maitsta neid pidulikus peolauas. Meeleolu tôstmise lausena jäi kônedes kôlama ”Sööme üheskoos Soome tôusuteele!” (see tähendab, et soome pôllumajandus saab jälle uue tôusulaine). Tänu nendele sônavôttudele sain aru, kui ühiskondlikult tähtsa sündmusega siin saalis on tegemist. See on Soome aastapäeva tähistamise ettevalmistamist ja uute maailma turgude vallutamise plaane. Pildil rääkimas MTK tegevjuht Juha Marttila.
FIN Puhumassa
Maa- ja Metsatalousministeriön MMM kansliapäällikkö Jaana Kusu-Kallio.
EST Rääkimas
Maa- ja Metsamajandusministeeriumi MMM kanseleipealik Jaana Kusu-Kallio.
FIN Suomi 100 menua on tarkoitus tarjoilla juhlavuoden 2017 aikana Suomen ulkomaanedustustoissa. Sen ovat suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas. Keittiömestari Kim Palhus kertomassa meille juhlamenusta.
EST Soome 100 menüüd on plaanis serveerida Soome 100 aastapäeva ajal 2017 Soome välismaa esindustes. Menüü on valmistanud peakokad Kim Palhus ja Arto Rastas. Peakokk Kim Palhus rääkimas meile pidulikust menüüst.
FIN Ulkoasiainministeriön tervehdys valtiosihteeriltä Peter Stenlundilta.
EST Välisministeeriumi riigisekretäri Peter Stenlundin tervitus.
FIN Ja sitten lounaan ”päätähti” itse, vaikka suupaloja olimme jo maistaneet. Alkuruuaksi tarjottiin tervamarinoitua lohta, tillikurkkuja ja vihreää perunasalaattia siemensämpylän kera.
EST Ja siis lôuna ”peatäht” ise, kuigi suupalasid olime juba maitsnud. Eelroaks serveeriti tôrvamarineeritud lôhet, tillikurke ja rohelist kartulisalatit seemnekukliga.
FIN Alkuruoan kanssa tarjottiin valkoviiniä Pasqua Pinot Grigio IGT.
EST Eelroaga serveeriti valget veini Pasqua Pinot Grigio IGT.
FIN Pääruokana tarjottiin karitsan ulkofileetä, kauralla täytettyä kaalikäärylettä, lammasmakkaraa ja maustepippurikastiketta. Sain keittiömestari Kim Palhusilta henkilökohtaisen selostuksen, miten katsoa pääruokaa ja muita ruokia. ”Pääruokaa katsotaan siten, että aloitetaan pääraaka-aineesta, eli karitsasta. Sen jälkeen tulevat päälisäkkeet, makkara ja kääryle. Sitten porkkana ja kastike. Maistamisjärjestys on toki erilainen. Annokset on suunniteltu monistettavaksi lautasannoksesta aina suureen buffet tilaisuuteen, jossa jokainen aterian osa saattaa olla tarjolla erikseen lämpöhauteessa (Kim Palhus).”Lisäksi selostusta UM:n tiedotteesta: ”Suomi 100 menu on myös helposti muunneltavissa eri tilaisuuksien ja niiden koon mukaan. Menu on suunniteltu myös siten, että se voidaan toteuttaa eri maissa, joissa raaka-aineiden saatavuus voi olla vaihtelevaa.”
EST Pearoana serveeriti talle välisfileed, kaeraga täidetud kapsarulle, lambavorsti ja vütsikastet. Sain peakokk Kim Palhusilt isiklikult peatoidu lahtiseletuse, kuidas seda ja teisi toite peab vaatama. ”Peatoitu vaadatakse nii, et alustatakse peatoorainest, tallest. Selle järgi tulevad pealisandid, vorst ja kapsarull. Siis porgandid ja kaste. Söömise järjekord vôib olla erinev. Portsjonid on môeldud paljundamiseks ühest portsjonist suure buffetlauani, kus iga toidu osa vôidakse serveerida eraldi soojahaudes (Kim Palhus)”. Lisaks selgitus Välisministeeriumi teadaandest: ” Soome 100 menüü on kergelt muudetav eri sündmuste ja nende suuruste jaoks. Menüü on välja töötatud nii, et seda vôidakse teostada eri maades, kus toorainete saadavus vôib olla vahelduv.”
FIN Pääruoan kanssa tarjottiin punaviiniä Pasqua Montepulciano DÁbruzzo DOC.
EST Peatoiduga pakuti punast veini Pasqua Montepulciano DÁbruzzo DOC.
FIN Jälkiruokana oli Brittakakku Nuutijärven lasitehtaalla valmistetussa jälkiruoka-astiassa. Juhlamenun tehtävä on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin lisäksi edustaa myös suomalaista disainia.
EST Magustoiduks serveeriti Britakooki Nuutijärve klaasitehases valmistatud magustoidunôudes. Piduliku menüü ülesandena on soome toidu- ja joogikultuuri lisaks esitleda ka soome disaini.
FIN Mitä sanon juhlamenusta omalta osaltaan? Minä henkilökohtaisesti pidin kaikesta, mitä oli tarjolla. Meidän pöydässä kävi keskustelu tarjottavasta ruuasta, koska olimme bloggareita. Miksi just sellainen valikoima suomalista ruokaa? Brittakakku on 80-luvulla Ruotsista Suomeen rantautunut ruotsalainen klassikko. Miten suhtautua jälkiruokaan ja kaurakaalikääryleen? Tietenkin jäin minäkin pohtimaan juhlamenutta. Tietenkin se valikoima, mikä mahtui juhlamenun listalle, on vain pintaraapaisu monipuolisesta suomalaisesta ruokakulttuurista. Jos katsotaan aikajanaa 100 vuotta Suomen ruoka- ja juomakulttuuria, sitten sinne mahtuu monenlaisia vaikutteita ja kehitysvaiheita. Niin miten keittiömestari Kim Palhus omassa puheenvuorossaan sanoi, että Brittakakku taipuu moneksi ja sen täytteeksi voi laittaa kausihedelmiä ja marjoja. Meille tarjottiin Brittakakkua puna- ja mustaherukoiden kera.
Mielestäni Kim Palhus ja Arto Rastas ovat täyttäneet tuplasti oman tehtävänsä. He ovat luoneet suomalaisista mauista maistuvan juhlamenun, missä on niin perinteisiä makuja, mutta myös uusia trendikkäitä linjauksia ja fuusiovaikutuksia. Ruokalista soveltuu eri ruokavalioille ja siinä on edustettuna laaja suomalaisten raaka-aineiden lista. Jos ajatella sitä, mihin tämä juhlamenu juhlavuoden lisäksi tähtää, sitten mielestäni keittiömestarit ovat tehneet hattutempun. Taitavia kokkeja ja erinomaisia ruokia on maailmassa yllin kyllin. Nykyaikana yksi suuri kilpailuvaltti elintarvikemarkkinoilla on raaka-aineiden puhdas oma maku, missä maistuvat ympäröivän luonnon ja maaperän maut. Keittiömestarit maailmalla ovat ruoan maustamisessa menneet niin pitkälle tai sitten palaneet pitkältä matkalta takaisin ja yrttejä lisätään esim. paistetulle lihalle paistamisen jälkeen antamaan vain aromia ja tuoksua, että kallisarvoisen raaka-aineen oma maku säilyisi mahdollisemman aitona. Sitä kaikkea Kim Palhus ja Arto Rastas tietävät ja jos todella miettiä, mihin juhla-aterian lisäksi suomalaiset elintarvikkeet tähtäävät, sitten niillä mauilla pitää puhutella ensimmäisellä silmäyksellä ja suupalalla. Yksi juhlamenun pääraaka-aine oli suomalainen karitsa. Miksi just suomalainen karitsa? Miksei irlantilainen, australialainen tai uusiseelantilainen karitsa? Siksi pitää juhlaruoalla oli maistuva ja raaka-aineilla mahdollisuus puhua itse.
Muuten kotona tulikin himo ja olisin halunnut toisenkin palan sitä suurlähettiläslounaan karitsaa kuten olisin halunnut lisää kaurakaalikäärylettä, koska se oli minulle niin uusi ja säväyttävä makuelämys ja meidän pöydässä kaikille maistui lammasmakkara ja alkuruoka toi meille mieleen suomalaisen kesän mökkineen ja lapsuuden mummolat ja Brittakakku oli todella hyvä, missä maistuivat kirpeät marjat ja puolukkapullaa olisin halunnut vielä omassa rauhassa mussutella ja onneksi voi niitä kotona itsekin valmistaa, koska ohjeet ovat koko kansan käytettävissä (katso MTK:n sivulta).
Lounaan lopetti suurlähettiläs Paula Parviainen Ulkoasiainministeriöstä (alhaalla kuvassa vaaleantukkainen nainen puhumassa) ja kiitti suurta joukkoa Suomen suurlähetystöjen monikansallista keittiötiimiä. Heillä oli selän takana kurssi, missä opetettiin niitä ruokia. Kurssilla kävi myös suuri joukko Suomen edustuksien sisäkköjä, taloudenhoitajia, hovimestareita ja he vastasivat yhdessä Omnian opiskelijoiden kanssa lounaan tarjoilusta. Kurssilla heidät perehdytettiin tarjoilutekniikoihin, kattauksiin, viineihin ja ruokajuomiin. Kurssi on osana juhlavuoden ohjelmaa, että heillä on riittävät taidot ja tiedot hoitaa tehtäviään suurlähettiläslounaalla ja juhlavuonna.
EST Mida ütleksin pidulikust menüüst oma poolt? Minule meeldis kôik, mida serveeriti. Meie lauas käis vestlus serveeritavast toidust, sest me olime toiduga tegemises olevad blogijad. Miks just selline valik soome toite? Britakook on 80-aastatel Rootsist Soome rännanud rootsi klassik. Kuidas suhtuda magustoitu ja kaerakapsarulli? Muidugi jäin minagi môtisklema menüü üle. Muidugi see valik, mis pääses piduliku menüü sisse, on ainult mitmekülgse soome toidukultuuri pinnapuudutus. Kui vaadata ajajoonel 100 aastat Soome toidu- ja joogikultuuri, siis sinna mahub mitmeid môjutusi ja arenguetappe. Nii nagu peakokk Kim Palhus omas sônavôtus ütles, Britakook paendub nii môneks ja selle täidiseks vôib panna sesongi marju ja puuvilju. Meile serveeriti Britakooki puna- ja mustsôstratega.
Minu arust Kim Palhus ja Arto Rastas on täitnud mitmekordselt oma ülesande. Nad on loonud soome maitsetest piduliku maitsva menüü, kus on traditsioonilisi maitseid, aga ka uusi trendikaid liine ja fuusioköögi môjutusi. Menüü sobib eri dieetidele ja selles on esindatud lai valik soome tooraineid. Kui môleda sellele, kuhu see menüü sihib piduliku aastapäeva tähistamise lisaks, siis minu arust peakokad on teinud kübaratriki (soome keeles ”hattutemppu”). Häid kokke ja suurepäraseid toite on maailmas ülekülluses. Tänapäeval üks konkurentsiedu toiduainete turul on toorainete oma puhas eriline maitse, kus on tunda ümbritseva looduse ja maapôue maitset. Peakokad maailmas on toitude maitsestamisega läinud nii kaugele vôi tulnud kaugelt reisilt tagasi ja ürte lisatakse näiteks praetud lihale praadimise järel anda ainult aroomi ja lôhna, et kalli tooraine oma maitse oleks täisôiguslikult esil. Seda Kim Palhus ja Arto Rastas teavad ja siis kui môleda, kuhu pidulik menüü sihib oma eesmärkiga, siis iga maitse peab vangitsema potsensiaalse ostja esimesel silmapilgul. Üks piduliku menüü tooraine on talleliha. Miks just soome talle liha? Miks mitte iiri, austraalia vôi uus-meremaa talleliha? Sellepärast peab peotoit olema maitsev ja tooraineil vôimalus rääkida enda eest ehk teisiti tooeaine teeb endale reklaami ise.
Muideks kodus tuligi isu ja oleksin tahtnud süüa teisegi tüki suursaadikute lôunal pakutud talle ja nii oleksin meeleldi söönud teisegi kaerakapsarulli, sest see oli minule nii uus maitseelamus ja meie lauas kôigile meeldis lambavorst ja eelroog tôi meile meelde soome suve suvilatega ja lapsepôlve vanaemakodud ja Britakook oli tôeliselt hea, kus maitsesid hapukad marjad ja pohlarulli oleks tahtnud kodus omas rahus mugida ja ônneks vôib neid toite ise kodus valmistada, sest retseptid on kôikide kasutuses.
Lôuna lôpetas suursaadik Paula Parviainen Välisministeeriumist (alumisel pildil heledate juustega naine, kelle on mikrofon käes ja räägib) ja tänas suurt hulka Soome saatkondade mitmerahvuslikke köögimeeskondi. Neil on selja taga kursus, kus ôpetati nende toitude valmistamist. Kursusel käis ka suur hulk Soome esinduste majapidajaid, teenindajaid, ôuemeistreid ja nemad koos Omnia ôppuritega olid tegemas suursaadikulôunat. Kursusel neile ôpetati serveerimistehnikaid, lauakatmist, veinitundmist ja joogikulttuuri. Kursus on osana aastapäeva programmi, et personalil oleks piisavalt oskusi ja informatsiooni sooritada oma ülesannet suursaadikulôunal ja peoaastal hästi.
FIN Sitten pyydettiin median edustajia poistumaan salista, koska UM ja MTK jäivät pitämään työkokousta. ”Syödään Suomi yhdessä nousuun”. Kuvassa MTK:n antama lahjakassi kutsuvieraille. Kiitos! Jatketaan syömistä!
EST Siis paluti, et meedia esindajad lahkuvad saalist, sest Välisministeerium ja Maa- ja Metsamajandustootjate Keskliit MTK jäid pidama töökoosolekut. ”Sööme üheskoos Soome tôusule!” Pildil MTK kinkekott igale külalisele. Suur tänu! Jätkame söömist!
FIN Blogijalle: Suurlähettiläslounas ja lahjakassi UM ja MTK.
EST Blogijale: Suursaadiku lôuna ja kinkekott Välisministeerium ja MTK.
