Crave Vineyards Zinfandel, Stefan’s Steakhouse´n nimikkoviini – Crave Vineyards Zinfandel, Stefan’s Steakhouse’i oma vein

FIN Mainospostaus. Yhteistyössä Steafan’s Steakhouse ja Restamax. (Klikkaa kuvilla, niin ne muuttuvat isommiksi).
EST Reklaampostitus. Koostöös Stefan’s Steakhouse ja Restamax. (Kliki piltidel, siis need muutuvad suuremateks).

FIN Minulla oli perjantaina 11.3 tosi kiva käynti Helsinkiin keskustaan Korkeavuorenkadulle ravintolaan Stefan’s Steakhouseíin, missä oli Stefan’s Steakhouse’n nimikkoviinin lanseeraustilaisuus median edustajille.

EST Minul oli reedel 11.3 väga tore käik Helsingi kesklinnas Korkeavuorenkadul restorani Stefan’s Steakhouse’s, kus toimus Stefan’s Steakhouse’i oma veini tutvustamine meedia esindajatele.

FIN Kun ehdin Korkeavuorenkadulle ja aloin katselemaan ympärille, että olenko minä oikeassa paikassa, näin ravintolan ulko-oven edessä Stefan Richteria seisomassa. Olinhan minä oikeassa paikassa!

EST Kui ma jôudsin Korkeavuorenkadule ja hakkasin enda ümber ringi vaatama, et kas olen ôiges kohas, nägin restorani välisukse ees ei kedagi muud kui Stefan Richterit ennast seismas. Olin mina ôiges kohas!

FIN Silloin kun puhutaan Stefan Richteristä, puhutaan myös hänen huumorintajustaaan ja se selvisi minulle saman tien, koska ravintolan ulko-ovi oli ehtinyt mennä lukkoon ja näin alkoi Stefanin tyylissä sisään pyrkiminen ravintaloaan… No lopuksi tultiin ravintolan sisältä avaamaan meille ovi ja päästin sisään.

EST Siis kui räägitakse Stefan Richterist, räägitakse ka tema huumoritajust ja see selgines minule otsekohe, sest restorani välisuks jôudis lukku klôpsatada ja Stefan hakkas omas stiilis sisse pürgima… No lôpuks tuldi seestpoolt ust avama ja pääsesime restorani sisse.

FIN Tilaisuus oli Stefan Richterin näköinen. Hän kertoi viinin valmistusprosessista, miten hän matkusti Suomi-Kalifornia-Suomi-Kalifornia ja lopuksi viini testattiin sommelierin kanssa. Lopputulos on erinomainen ja hän (Stefan) voi nyt rauhassa kuolla. ”Kysykää lisää,” ilmoitti Stefan. Päästiin maistelemaan sitä viini-helmeä.

EST Meedia sündmus oli Stefani moodi. Ta rääkis veini valmistamise protsessist, kuidas ta oli reisinud Soome-Kalifornia-Soome-Kalifornia-Soome ja lôpuks veini testiti koos sommeljeriga. Lôpptulemus on suurepärane ja tema (Stefan) vôib nüüd rahulikult ära surra. ”Küsige juurde,” teatas Stefan. Pääsesime maistma seda veinipärli.

FIN Crave Vineyrds oli laitettu kauniisti esille lasiseinien taakse viinihuoneeseen. Virallisessa esittelyssä kuvataan viiniä rubiininpunaiseksi. Se on erittäin runsas ja täyteläinen. Tuoksu hillomainen, täynnä kypsää marjaisuutta sekä tammitynnyrikypsytyksen mukaan tuomia kahvin, suklaan ja toffeen aromeita. Täydellinen tarjoilulämpötila on 16-18 asetta. Viini on täydellinen valinta grillatuille liharuoille sekä huippulaatuisille hampurilaisille. Viini on valmistettu 100%-sti Zinfandel rypäleistä. Köynnösten keski-ikä on +40 vuotta. 15% viinistä kypsytettiin 9 kuukautta uusissa ranskalaisissa sekä amerikkalaisissa tammitynnyreissä. Alkoholipitoisuus 15.2%. Jäännössokeria alle 1 g/ litra ja kokonaishappopitoisuus 6.2 gr / litra. Viini on saatavilla kaikissa Stefan´s Steakhouse´n ravintoloissa Tampereella, Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rukalla maaliskuussa 2016.

EST Crave Vineyrds oli pandud kaunilt esile klaasseinetega veinituppa. Veini ametlikus broz¨¨ris oli veini kirjeldadatud rubiinipunaseks. See on eriti rikkalik ja täidlane. Lôhn on moosilôhnaline, täis küpset marjasust ning tammevaatide kaasa toodud kohvi, shokolaadi ja karamelli aroome. Täiuslik serveerimistemperatuur on 16-18 kraadi. Vein on täiuslik valik grillitutele lihatoitudele ja tippkvaliteetsetele burgeritele. Vein on valmistatud 100%-lt Zinfandel viinamarjadest. Viinapuude keskmine eluiga on + 40 aastat. 15% veinist küpsetati 9 kuud uutes prantuse ning ameerika tammevaatides. Alkoholisisaldus on 15.2%. Jääksuhkrut alla 1 g / liiter ja kogu happesisaldus on 6.2 gr/liiter. Vein on saadaval kôikides Stefan´s Steakhouseí restoranides Tamperes, Helsingis, Turus, Jyväskyläs ja Rukal märtsis 2016.

FIN Viiniä tarjoiltiin meille Stefan’s Steakshouse’n makujen kera.
EST Veini serveeriti meile koos Stefan´s Steakhouse’i maitsetega.

FIN Tietenkin oli viini erinomaista ja seurustelun aikana uskalsin minäkin omia kommentteja viinistä lausua. Nautiskelun aikana heräsi minulle heti mielikuva kesän grillijuhlasta kotipihalla, missä on ilmassa ihania grillituoksuja, odotellaan herkkuja grillistä, seurustellaan vieraiden kanssa ja nautitaan viinistä, on kiva leppoisaa tunnelmaa. Viini sopii niin kuumien kuin kylmien liharuokien kera. Erityisesti tykkäsin karpalomarinoidusta porosta punajuuripetillä (kuvassa lautasella ylhäällä oleva suupala). Poro oli murea, keitetty punajuuri makeahko ja mietoa ja jälkimaussa poksahti vielä pippuri kielelle. Viini oli niin erinomaista ja mutkatonta, että se varmasti taipuu hyvin monen ihmisen makuun.

EST Otse loomulikult oli vein suurepärane ja seltskonnavestluse ajal julgesin ka mina oma kommentaare esitleda. Veini nautimise ajal tuli mulle silmade ette suve grillipidu kodu ôuel, kus ôhul on mônusaid grillilôhnasid, külalised ootavad deliketesse grillist, ihmised on heatujulised, räägivad omavahel ja naudivad veinist ja on mônus meeleolu. Vein sobib nii kuumade kui külmade roogadega. Minule meeldib eriti palju jôhvikas marineeritud pôhjapôder punapeedil (pildil üleval olev suupiste). Pôhjapôdra liha oli mure, keedetud punapeet oli veidi magus ja mahe ning jälgimaitses lôhkesid veel piparad keelel. Vein oli nii otsekohene ja suurepärane, et see kindlasti sobib väga paljude inimeste maitsemaailmaga kokku.

FIN Stefan oli hyvin varattu ja mediaedustajat jonottivat hänen haastattelun vuoroa. Silti ehdin hänelle sanoa mielipiteensä viinistä. ”On todella hyvä viini!”. ”On kyllä!” kuittasi Stefan minulle.

EST Stefan oli väga höivatud ja meediaesnidajad olid järjekorras, et saada temalt intervjuud. Jôudsin siiski talle hôigata oma arvamuse veinist. ”On küll väga hea vein!”. ”On küll!” hôikas Stefan minule vastu.

FIN Minä kuvaan aina paljon ravintolan sisustusta, koska se kuvaa sitä maailmaa, mitä ravintola viestittää. Stefan´s Steakhouse´n interiöörissä on paljon lämpimiä sävyjä ja kodikasta loistoa.

EST Mina pildistan alati palju restoranide sisustust, sest see iseloomustab maailma, millest restoran interjöör meid informeerib. Soojad värvid ja kodust hiilgust.

FIN Seinillä on paljon kuvia Stefanista. Selväksi tuli, että se on Stefan’s Steakhouse.
EST Seintel palju pilte Stefanist. Selgeks tuli, et see on Stefan´s Steakhouse.

FIN Stefanin olohuone.
EST Stefani elutuba.

FIN Lisää tunnelmakuvia.
EST Veel meeleolupilte.

FIN Kiitos Stefan, Stefan’s Steakhouse’n henkilökunta ja Restamax! Oli kiva piipahtaa teidän luona. Uskon, se ei jää viimeiseksi kerraksi.

EST Suur tänu Stefan, Stefan’s Steakhouse’i personal ja Restamax! Oli tore käia teie juures. Usun, se ei jää viimaseks korraks.

FIN Blogijalle: Kutsu viinin lanseeraustilaisuuteen.
EST Blogijale: Kutse veini tutvustamise meediasündmusele.

Kookoskerma-broilerikastike – Kookoskoore-broilerikaste

Olen kovasti treenannut. Perjantai-illalla olin uimahallissa 1 tunnin vesijuoksemassa ja tänään teen voimatreeniä vastuskuminauhan kanssa. Vesijuoksu on siksi hyvä laji, koska se vahvistaa tasaisesti koko kropan lihaksia ja tykkään vedestä elementtinä. Nyt alkaa pikkuhiljaa kropassani näkyä treenaamisen tuloksia. Teen kaksi kertaa viikossa treeniä, yksi kestävyys- ja toinen voimatreeni. Useammin ei ole mahdollista, koska arki-illat ovat niin lyhyet ja en ole ainoa pikkuperheessämme joka treenaa. Tyttärelläkin on omia harrastuksia ja näin kuluvat illat myös hänen treeneille. Perjantaina vesijuoksin uimahallissa 1 tunnin ja jos sitä tekee oikealla tekniikalla, silloin se on erittäin tehokasta treeniä, mikä polttaa noin 800 kaloria tunnissa. Eilen oli minulla lepopäivä ja tänään teen voimatreeniä vastuskuminauhan kanssa. Niiden treenien välissä tuli hirveä himo syödä kookos-broileriwokkia, mutta ruoan valmistamisen aikana päätin, että tällä kerta tarjoilen kastikkeen ja nuudelit erikseen lautasella. Tulipas hyvä ruoka ja ihanan paksu kermainen kastike. Namia. Se on sen verran tulinen ruoka, että syömisen aikana nousee hiki otsalle. Minulla oli kotona tummaa soijakastiketta, siksi tuli kastike beige-värinen, mutta se on pikkuseikka. Jos haluat, voit laittaa kastikkeeseen vaaleaa soijaa. Nyt treenaamaan, jep! Hyvää sunnuntaipäivää!

P.S. Ihmeitä tapahtuu. Tällä viikolla on blogini Herkkusuun Parhaat ruokablogit-listalla 4.sijalla ja viime viikko oli peräti 3.sijalla. Kiitän ja kumarran.

4-6 annosta
Valmistus 30 minuuttia

Kastikkeen liemi:
3 dl kanalientä
ananastölkistä ananasmehu
3 rkl maissitärkkelystä
2 rkl soijaa

2 rkl kookosöljyä
400 g broilerin rintafileetä
1 iso porkkana
3 salottisipulia
4 valkosipulin kynttä
iso pala tuoretta inkivääriä
1 tölkki / 227 g ananaspaloja
1 iso tl sitruunaruohotahnaa
1 chilipalko

iso nippu tuoretta korianteria
250 g täysjyväwokkinuudeleita

Sekoita isossa kulhossa kastikkeen liemen ainesosat keskenään ja laita kulho sivuun.

Viipaloi broilerin rintafileet. Kuori ja viipaloi porkkana, inkivääri, sipulit ja valkosipulit. Leikkaa chilipalko pitkittäin halki, poista siemenet ja viipaloi chili. Laita kaikki ainesosat pieniin kulhoihin.

Nosta iso wokkpannu hellan kuumalle levylle. Laita pannulle 2 isoa rkl kookosöljyä ja paista kuumassa öljyssä ensiksi broileri. Sen jälkeen lisää porkkana ja anna muutaman hetken kypsyä keskilämmöllä. Sen jälkeen lisää sipuli, valkosipuli ja inkivääri ja anna muutaman hetken kypsyä aineita pannussa kääntäen. Lisää ananas ja sitruunaruohotahna ja käännä aineita pannussa. Silloin kun kaikki ainesosat ovat kypsiä (vihannekset rouskuvia), kaada joukkoon kookoskerma ja sekoita joukkoon. Anna taas kypsyä muutaman hetken kunnes kuplia tulee pinnalle. Lopuksi lisää kastikkeen liemi ja kääntele kaikki ainesosat pannulla tasaiseksi kermaiseksi kastikkeeksi. Anna kastikkeella kypsyä taas muutaman hetken kunnes kastike paksuuntuu ja pinnalle nousee kuplia. Viimeisenä lisää chili, mikä kypsyy jälkilämmöllä ja kääntele kastikkeen joukkon.

Nosta wokkpannu sivuun ja koristele kastike hienonnetulla korianterilla.

Kastikkeen valmistamisen aikana keitä wokkinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan.

Tarjoile molempia heti.

***

Olen palju treeninud. Reede ôhtul käisin ujulas 1 tunni vesijooksmas ja täna teen jôuharjutusi kummilindiga. Vesijooks on sellepärast hea ala, et see tugevdab ühtlaselt kogu keha lihaseid ja mulle meeldib vesi elemendina. Nüüd hakkab tasapisi minu kehas nägema treeningu tulemusi. Teen kaks korda nädalas trenni, sest rohkem ei ole vôimalik. Argiôhtud on nii lühikesed ja ma ei ole ainuke meie peres, kes trennis käib. Ka lapsel on omad treeningud ja siin Soomes viin autoga teda trenni. Reedel vesijooksin ujulas 1 tunni ja pôletasin 800 kalorit. Eile oli minul taastuspäev ja täna teen siis jôutrenni. Nende treeningute vahel tuli kange himu süüa kookos-broileriwokki. Toidu valmistamise ajal sain idee, et sellel korral serveerida kastet ja nuudleid eraldi. Tuli väga hea toit välja ja nii palju terav, et higi tôusis söömise ajal otsale. Nami. Minul oli kodus tumedat sojakastet ja sellepärast tuli kaste beezi värviga, aga see on ainult väike kôrvalseik. Kui soovid, vôid lisada kastmesse heledat sojat. Nüüd trenni tegema, jep! Head pühapäeva!

P.S. Imesid juhtub. Sellel nädalal on minu blogi Herkkusuu Parimad toidublogid-listil 4.kohal ja eelmisel nädalal oli koguni 3.kohal. Tänan ja kummardan maani.

4-6 annosta
Valmistus 30 minuuttia

Kastme leem:
3 dl kanaleent
ananasspurgi ananassmahla
3 sl maisitärklist
2 sl sojakastet

2 sl kookosôli
400 g broileri rinnafileed
1 suur porgand
3 shalotisibulat
4 küüslaugu küünt
suur tükk värsket ingverit
1 purk / 227 g konserveeritud ananassi tükke
1 suur tl sidruniheinapastat
1 chilikaun

suur kimp värsket koriandrit
250 g täisterawokknuudleid

Sega kastmeleeme koostisosad suuremas kausis omavahel läbi ja pane kauss kôrvale.

Viiluta broileri rinnafileed. Koori ja viiluta porgand, sibulad, küüslaugu küüned ja ingver. Lôika chilikaun pikuti pooleks ja eemalda seemned. Viiluta chili. Tôsta kôik koostisained väikestesse kaussidesse.

Tôsta suur wokkpann kuumale pliidile ja tôsta pannile 2 suurt sl kookosôli ning küpseta broileriviilusid kuumas ôlis nii et need muutuvad heledateks. Lisa porgandid ja anna môned hetked küpseda. Siis lisa sibul, küüslauk ja ingver ning anna jälle küpseda môned hetked aineid wokkpannil segades. Lisa ananass ja sidruniheinapasta ja sega teiste ainete sisse. Siis kui kôik koostisosad pannil on küpsed, aga juurviljad veel krômpsuvad, lisa kookoskoor ja sega koostisainete hulka. Anna jälle küpseda môned hetked kuni väiksed mullid tôusevad pinnale. Lôpuks lisa kastmeleem ja sega jälle koostisosad ühtlaseks kooreseks kastmeks ja anna keskmisel temperatuuril küpseda kuni kaste muutub paksumaks ja mullid tôusevad pinnale. Viimasena lisa chili, mis küpseb järgitemperatuuril ja sega kastme sisse. Tôsta wokkpann pliidilt kôrvale ja kaunista hakitud korianderiga.

Kastme valmistamisega samal ajal keeda wokknuudlid pakendi juhendi järgi.

Serveeri môlemad kohe.

Treenausta ja valokuvataidetta – Treeningut ja fotokunsti

Hei pitkästä aikaa! Teen lyhyen postauksen, koska se ei ole ruokakeskeinen. Minä olen saanut oman vastuskuminauhan treenivauhdin taas käyntiin ja olen vaihtanut mediumin stongiin. Viime syksyllä kaikki alkoi siitä, että halusin saada oman niska-hartiaseudun auki ja vaikka joulukuu jäi minulla melkein väliin työn ja elämän kiireiden vuoksi, olen aloittanut uudestaan treenillä. Minulla on pakko sanoa, että minulla on nyt parempi lihaskunto ja tietenkin enemmän voimaa. Mikä kaikista paras, olen polttanut paljon rasvaa. Tietenkin on minulla parempi olo. Miksi treenaan? Arjessa jaksamista varten. Treenaaminen kannattaa aina, koska se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Haluan syödä perushyvää ruokaa ja sellaista ruokaa löytyy tästä blogista. En syö mitään sen kummallisempaa treenin vuoksi. Seuraan omaa sydäntäni ja teen sen mukaan.

Kävin tänä Helsingin keskustassa Galerie Forsblomissa katsomassa Niko Luoman valokuvataidetta. Se oli blogini kautta tullut viesti. Olin lumottu. Kauniita puhtaita värejä, rytmiä ja tasapainoa. Tykkäsin eniten kuvasta Self titled adaptation of The Young Ladies of Avignon (1907). Kauniita naisellisia sävyjä. Otin siitä kuvan, mutta en saa jakaa sitä julkisesti, mutta se löytyy täältä. Jos sinulla on aikaa ja halukkuutta, sitten ehdit vielä näyttelyyn. Se on auki 7.2.16 asti.

***

Tere pika aja tagant! Teen lühikese postituse, sest see ei ole toidukeskne. Mina olen saanud oma kummilindi treeningu jälle käima ja olen vahetanud keskmise raskuse tugevaks. Alustasin eelmisel sügisel, sest tahtsin oma kaela-ôlavöö lahti saada ja kuigi jôulukuu jäi töö- ja elukiiruse tôttu prakitiselt vahele, olen ma saanud jaanuaris rütmi uuesti sisse. Ma pean ühtlema, et mul on nüüd lihased paremas vormis ja mul on rohkem jôudu. Mis kôige parem, olen pôletanud palju rasva. Muidugi on mul parem tunne. Miks ma treenin? Argipäevas jaksamise pärast. Treening tasub alati ära, sest see on nagu raha panka panemine. Tahan süüa head tavalist toitu ja sellist, millist leidub minu blogis. Ma ei söö midagi ektra oma treeningute pärast. Jälgin oma südant ja teen selle järgi toitu ja treeninguid.

Käisin täna Helsingi keskuses Galerie Forsblomis vaatamas Niko Luoma fotokunsti. See oli blogi kaudu tulnud sônum. Olin vôlutud. Kauneid puhtaid värve, rütme ja tasakaalu. Minule meeldis kôige rohkem Self titled adaptation of The Young Ladies of Avignon. Ilusad naiselised värvid. Vôtsin sellest pildi, aga ma ei saa seda avalikult jagada. Ônneks see leidub siit. Kui sul on aega ja soovi, siis jôuad veel näitusele. See on avatud 7.veebruarini.

Latva-artisokka-feta-sardiinipiiras – Artishoki-feta-sardiinipirukas

Olin ostanut tarjouksesta artisokan sydämiä suolaliemessä ja piti miettiä, mitä niistä valmistan. Minulla on melkein aina sardiinirasia keittiön kaapissa ja katsoin vielä, mitä kaapeissa löytyy ja mitä pitää ostaa lisää sekä lopuksi päätin leipoa latva-artisokka-feta-sardiinipiiraan. Täytteen suhteita voi säätää maun mukaan, esim. enemmän sardiineja ja vähemmän fetaa ja latva-artisokkaa. Päätinkin, että seuraavalla kerralla laitan täytteeksi kaksi peltirasiallista sardiineja ja vähemmän fetaa ja latva-artiskokkaa, koska viimeiset ovat happamia ja suolaisia. Pitää laittaa täytteeseen enemmän rasvaisia ja miedon makuisia sardiineja tasapainottamaan makua. Silti, tuli hyvä piiras.

8 isoa palaa
Valmistus 45 minuuttia

pala voita
380 g / 1 paketti Myllyn Paras pyöreää piirakkataikinaa suolaiseen leivontaan
240 g / 1 tölkki artisokan sydämiä suolaliemessä
200 g kreikkalaista fetaa
90 g / 1 rasia sardiineja öljyssä

Täyte:
2 munaa
2 dl kermaa
ripaus kuivattua timjamia
ripaus kuivattua basilikaa
ripaus suolaa
½ rkl sitruunamehua
½ chilipalkoa

Voitele piirakkavuoka (halkaisija 28 cm). Sulata piirakkataikina pakkauksen ohjeen mukaan ja painele taikina vuokaan.

Huuhtele kylmän veden alla latva-artisokka ja leikkaa palat neljäksi. Leikkaa feta kuutioiksi. Siivilöi ja paloittele sardiinit. Laita kaikki ainesosat lautaselle.

Vatkaa kulhossa rikot munat, lisää kerma ja mausteet sekä sekoita joukkon. Poista chilipalkosta siemenet ja hienonna chili.

Lato latva-artisokka, feta ja sardiini taikinan pohjalle ja kaada päälle kerma-munaseos. Ripottele pinnalle hienonnettua chiliä.

Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes piiras on kypsä. Piiras on silloin kypsä kun sen keskiosa on tiivis. Anna hieman jäähtyä ja tarjoile.

***

Olin ostnud sooduspakkumisest artishokkia soolaleemes ja nüüd môtlesin, et mida ma sellest valmistan. Minul on peaaegu alati sardiine kodus ja vaatasin veel köögi kappides ringi, mida sobivat leidub ja mida peab juurde ostma ning lôpuks otsustasin küpsetada artishoki-feta-sardiinipirukat. Täidise suhteid vôib ise reguleerida oma maitse järgi, näiteks rohkem sardiine ja vähem fetat ja artishokki. Nii ma otsustasingi järgmisel korral panna täidisesse rohkem sardiine ja vähem fetat ja artishokki, sest viimastel on hapu ja soolane maitse ning rasvased ja maheda maitsega sardiinid tasakaalustavad seda. Sellegipoolest, tuli hea pirukas.

8 suurt tükki
Valmistus 45 minutit

tükk vôid
380 g / 1 pakend Myllyn Paras ümargust pirukatainast soolaste küpsetiste jaoks
240 g / 1 purk artishoki südameid soolaleemes
200 g kreeka fetajuustu
90 g / 1 karp sardiine ôlis

Täidis:
2 muna
2 dl koort
veidi kuivatatud tüümiani
veidi kuivatatud basiilikut
veidi soola
½ sl sidrunimahla
½ chilikauna

Määri pirukavormile (läbimôôt 28 cm) vôi. Sulata pirukatainas pakendu juhendi järgi ja vajuta sulanud taigen vormi pôhjale.

Loputa artishokisüdamed külma vee all, nôruta kuivaks ja lôika artishokit neljaks. Lôika feta kuubikuteks. Nôruta sardiinid ôlist välja ja tükelda sardiinid. Pane kôik koostisosad taldrikutele.

Klopi kausis kanamunad ja koor omavahel läbi, lisa maitseained ja sega koore-munasegu sisse. Eemalda chilikaunast seemned ja haki chili.

Lao artishoki tükid, feta ja sardiinid taigna pôhjale ja kalla muna-kooresegu peale. Raputa pinnale chili.

Küpseta ahju alumisel kôrgusel 200 kraadis umbes 30 minutit vôi nii kaua kuni pirukas on küps. Siis on pirukas küps kui see on keskelt tihe ja hüübinud. Anna natuke aega jahtuda ja serveeri.

Valkosuklaamousse - Valge shokolaadi mousse

Valmistin Loppiaiseksi valkosuklaamoussea. Se on hyvä ja helppo jälkiruoka siksi, että se valmistuu nopeasti ja se maistuu kaikille. Vaikka kuntoilen ja haluan laihtua lisää mielestäni pitää syödä jälkiruokaa, koska se antaa tasapainoisen ja kyllästynyt tunteen syömisen jälkeen. Valkosuklaamousse on valkosuklaan ansiosta aika makea, mutta sitä pitääkin syödä pieni annos ja siksi valmistin moussea vähän ja tarjoilin sitä mummon posliinikupeista. Koristelin moussen hedelmäkarkkimakuisilla pensasmustikoilla, lumisen talven kunniaksi lumihiutalekoristekuvioilla ja sitruunankuoriraastetta.

3 annosta
Valmistus 15 minuuttia + vähintään 2 tuntia jääkaapissa

2 dl kuohukermaa
100 g valkosuklaata
½ tl vaniljasokeria
kourallinen pensasmustikoita
lumihiutaleströsseleitä
sitruunankuoriraastetta

Kaada ¾ dl kermaa pieneen kasariin ja anna sillä kuumalla hellan levyllä nousta kuplimaan. Nosta kasari levyltä, paloittelee suklaalevy ja sulata suklaa kuumassa kermassa tasaiseksi ja silkkiseksi seokseski. Anna jäähtyä.

Kaada loput kermaa isoon kulhoon, lisää vaniljasokeri ja vatkaa vispilällä notkea vaahto. Lisää jäähtynyt kerma-valkosuklaaseos ja yhdistä aineet tasaiseksi ja silkkiseksi mousseksi. Jaa valkosuklaamousse kuppeihin, peitä kupit tuorekelmulla ja nosta kupit vähintään 2 tunniksi jääkaappiin.

Ennen tarjoilua koristele pensasmustikoilla, lumihiutalekoristekuvioilla ja sitruunankuoriraasteella. Tarjoile heti.

***

Valmistasin Kolmekuningapäevaks valge shokolaadi mousset. See on hea ja lihtne magustoit sellepärast, et see valmib kiiresti ja see meeldib kôigile. Kuigi ma treenin ja tahan saavutada tulemust, et kevadeks ostan veelgi ühe numbri väiksemaid riideid, minu meelest peab sööma môistlikult ka magustoitu, sest see annab söömise järgi tasakaaluka ja täitunud tunde. Valge shokolaadi mousse on valge shokolaadi pärast üsna magus ja seda peb sööma väikseid portsjone. Sellepärast serveerisin mousset vanaema portselantassides. Kaunistasin mousse puuviljamaitseliste pôôsasmustikatega, lumise talve auks lumihelbekujuliste dekooridega ja riivitud sidrunikoorega.

3 portsjonit
Valmistus 15 minutit + vähemalt 2 tundi külmkapis olemise aega

2 dl vahustatavat rôôska koort
100 g valget shokolaadi
½ tl vaniljasuhkrut
suur peotäis pôôsasmustikaid
lumehelbekujulisi dekoore
riivitud sidruni koort

Kalla ¾ dl koort väiksesse potti, tôsta see kuumale pliidiplaadile ja anna koorel tôusta keema. Tôsta pott pliidilt, tükelda valge shokolaad ja sulata shokolaad kuumas koores ühtlaseks ja siidiseks. Anna jahtuda.

Kalla ülejäänud koor suurde kaussi, lisa vaniljesuhkur ja vahusta vispliga ühtlane vaht. Lisa jahtunud koore-shokolaadisegu ja ühenda ained omavahel kohevaks ja siidiseks mousseks. Jaga valge shokolaadi mousse tassidesse, kata toidukilega ja tôsta külmkappi vähemalt 2 tunniks seisma.

Enne serveerimist kaunista pôôsasmustikate, lumihelbekujuliste dekooridega ja riivitud sidrunikoorega. Serveeri kohe.

Riistakäristys - Käristatud punahirveviilud

Lidlissä oli erä Polarican riistakäristystä myynnissä, 500 g paketti ja vain 3.99. Tämö oli tarjous, josta en voinut kieltäytyä. Paketti sisältää pakastettuja Uusi-Seelannin saksanhirven siivuja. Nyt ovat talvipakkaset tulleet myös Etelä-Suomeen ja heti tekee mieli kunnon ruokaa. Saksanhirven liha on murea ja sillä ei ole niin vahvaa riistan makua kuten esimerkiksi porolla tai hirvellä. Saksanhirvi on hyvää mureaa lihaa, mitä on miellyttävä syödä ja se säilyttää pehmeytensä paistumisen ja jäähtymisen jälkeen sekä siinä ei ole jänteitä. Saksanhirvestä riistakäristys sopii sen vuoksi niin pikkulapsille kuin ikäihmisille. Jos pitäisi valita, poronkäristys tai riistakäristys, ilman muuta valitsen riistakäristyksen.

Söin riistakäristystä survottujen perunoiden ja porkkanoiden, paistettujen sipulien, maustekurkun ja puolukkasurvoksen kera. Erinomaista kotiruokaa talvipakkasella.

3 annosta
Valmistus 35 minuuttia + käristyksen sulamisen aika

500 g pakastettua riistakäristystä
70 g voita
suolaa
jauhettua mustapippuria

Nosta pakasteliha huoneen lämpöön ja anna sulata sen verran kunnes lihasiivut ovat puoliksi sulaneet. Paista puoliksi sulaneet siivut keskikuumalla rautapannulla voissa. Sekoita siivoja kunnes ne ovat ruskistuneet tasaisesti. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta pannu sivuun ja anna vetäytyä kannen alla 5 minuuttia.

Tarjoile peruna-porkkanasurvoksen, paistettujen sipulien, mauste- tai suolakurkun sekä puolukkasurvoksen kera.

***

Lidlis oli sooduspakkumises müügil Polarica punahirveviilusid, 500 g pakend ja ainult 3.99. See oli pakkumine, millest ei vôinud loobuda.Pakend sisaldab sügavkülmutatud Uus-Meremaa punahirve viilusid. Nüüd on talvepakased jôudnud ka Lôuna-Soomesse ja kohe tahaks süüa korralikku toitu. Punahirve liha on mure ja sellel ei ole nii tugevat uluki maitset kui pôhjapôdra ja pôdra lihal. See on hea mure liha, mida on meeldiv süüa ja see säilitab oma oma pehmuse praadimise ja jahtumise järgi ning selles ei leidu kôôlusetükke. Sellepärast käristatud punahirveviilud sobivad söögiks lapsest kuni vanainimeseni. Kui peaks valima käristatud pôhjapôdra vôi punahirveviilud, siis loomulikult valin punahirve. Siin Soomes süüakse palju käristatud pôhjapôdraliha, aga minu arust punahirv on parem.

Sôin käristatud punahirveviilusid tambitud kartulite ja porganditega, praetud sibulate, marineeritud kurkide ja pressitud pohladega, milles oli veidi suhkrut. See on suurepärane kodune toit talvepakase ajal.

3 portsjonit
Valmistus 35 minutit + viilude sulamise aeg

500 g sügavkülmutatud punahirveviilusid
70 g vôid
soola
jahvatatud musta pipart

Vôta sügavkülmutatud liha toa temperatuurile ja anna lihal sulada kuni lihaviilud on pooleldi sulanud. Prae pooleldi sulanud viile keskmise kuumusega raudpannil vôi sees. Sega viile praadimise ajal, et need küpsevad tasaselt ja saavad pinnale kuldpruuni värvi. Maitsesta soola ja pipraga. Tôsta pann pliidilt kôrvale ja anna lihal tômbuda kaane all 5 minutit.

Serveeri tambitud kartulite ja porganditega, praetud sibulate, marineeritud vôi soolakurgida ning pressitud pohladega, milles on veidi suhkrut.

Lämmin katkarapu-kuviopastasalaatti – Soe kreveti-vigurpastasalat

Minulla on uusi vuosi alkanut lenkkeilyllä kuntopolulla ja merenrannassa. Menin eilen lenkille ja luulin, että olen ainoa, joka lenkkeilee Uutenvuodenpäivän keskipäivällä kuntopolulla, mutta yllätykseni oli suuri, koska kuntopolut olivat ihmisiä täynnä. Kokonaisia perheitä ja tietenkin koiranomistajiaa koirien kanssa oli liikkeellä. Näin meillä päin Espoota. Kiva oli katsella merta ja hengittää sisään meren tuoksua. Meillä päin on meri auki. Vain kapea jääviiva reunustaa rantaa. Sain lenkiltä punaiset posket ja keuhkot raikasta ilmaa täyteen sekä kotona join lenkin jälkeen lämmittävää kaakaota.

Minä en lupaa uudeksi vuodeksi mitään kovin uutta vaan yritän pitää saavutetuista tuloksista kiinni ja pikkuhiljaa kasvattaa niitä. Ajattelen tässä kuntoilemista ja elämäntyyliä. Olen sen jo ajat sitten aloittanut ja jatkan samaa mallia. Kuntoilija tarvitsee hiilareita. Lämmin katkarapu-kuviopastasalaatti on helppo valmistaa ja sitä on hyvä syödä niin lämpimänä kuin kylmänä. Salattiin voi vielä lisätä chiliä. Venona Love kuviopastan ostin joulujen alla Stockmannin Herkusta, koska se oli niin kiva ja hauska.

4-6 annosta
Valmistus 20 minuuttia

250 g pakastettuja ja keitettyjä katkarapuja
250 g kuviopastaa
suolaa
loraus oliiviöljyä

Dressing:
2 valkosipulin kynttä
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
jauhettua mustapippuria
1 dl oliiviöljyä

1 rkl kapriksia
250 g makeita miniluumutomatteja
halutessasi ½ chilipalkoa
3 keitettyä kanamunaa
nippu hienonnettua persiljaa

Sulata pakastetut katkaravut jääkaapissa. Huuhtele siivilässä kylmän veden alla ja valuta vesi pois. Laita lautaselle.

Pastan keittämisen aikana valmista dressing. Kuori ja hienonna valkosipuli ja laita pieneen kulhoon. Lisää kulhoon ja yhdistä muut dressing aineet. Jätä maustumaan.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan (8-10 minuuttia) suolalla ja oliiviöljyllä maustetussa vedessä. Valuta vesi pois ja kaada lämmin pasta isoon salaattikulhoon. Lisää katkaravut. Huuhtele kaprikset ja tomaatit ja lisää kulhoon. (Lisää halutessasi paloiteltu chilipalko). Lisää dressing ja kääntele salaattia aterimilla kulhossa. Lopuksi aseta kanamunalohkot salaatin päälle ja ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa. Tarjoile heti.

***

Minul on uus aasta alganud terviserajal ja mererannas. Läksin eile välja kôndima ja arvasin, et olen ainus, kes harrastab tervisesporti uue aasta esimese päeva keskpäeval, ag minu üllatus oli suur, sest terviserajad olid inimesi täis. Terveid peresid ja muidugi koeraomistajad koertega olid väljas jalutamas. Nii meil siin Espoos. Tore oli vaadata merd ja ja hingata sisse merelôhna. Meil on meri jäätu. Ainult kitsas jäätriip kulgeb piki randa. Sain terviserajalt punased pôsed ja kopsud värsket ôhku täis ning kodus jôin tassitäie soojendavat kaakaod.

Mina ei luba uueks aastaks midagi eriliselt uut ja proovin oma senistest tulemustest kinni pidada ja neid tasapisi kasvatada. Môtlen nüüd oma tervisesporti ja elustiili. Olen sellega juba ammu alustanud ja nüüd jätkan samas mallis. Tervisesportlane vajab süsivesikuid. Soe kreveti-vigurpastasalatit on lihtne valmistada ja seda on hea süüa nii soojalt kui külmana. Salatisse vôib lisada ka chilit. Venona Love vigurpasta ostsin enne jôule Stockmanni Delikatessist, sest see oli nii tore ja lôbus.

4-6 portsjonit
Valmistus 20 minutit

250 g sügavkülmutatud ja keedetud krevette
250 g vigurpastat
soola
lonks oliiviôli

Dressing:
2 küüslaugu küünt
1 sl sidrunimahla
veisi soola
jahvatatud musta pipart
1 dl oliiviôli

1 sl kappareid
250 g magusaid miniploomitomateid
soovi korral ½ chilikauna
3 keedetud kanamuna
kimp hakitud peterselli

Sulata sügavkülmutatud krevetid külmkapis üles. Loputa kurna sees jooksva külma vee all ja nôruta vesi ära. Kalla krevetid taldrikule.

Pasta keetmise ajal valmista dressing. Koori ja haki küüslaugu küüned ja pane väiksesse kausii. Lisa kaussi ja ühenda seal muud dressingi ained ja jäta maitsestuma.

Keeda pasta pakendi juhendi järgi (8-10 minutit) soola ja oliiviôliga maitsestud vees. Kurna vesi ära ja kalla keedetud pasta suurde salatikaussi. Lisa krevetid. Loputa kapparid ja tomatid ning lisa kaussi. (lisa ka soovi korral hakitud chilikaun). Lisaa dressing ja sega aineid salatilusikatega. Lôpuks aseta salati peale keedetud kanamuna sektorid ja raputa pinnale hakitud peterselli. Serveeri kohe.