Postauksen sponsori on Lejos Finland Oy. Postaus on yhteistyössä Ruoka.fi ja Lejos Finland Oy.
Ruoka.fi ja Sun-Maid haastoivat ruokabloggaajat kilpailuun 100 tapaa käyttää rusinaa. Minä lähetin kilpailuun peräti kaksi reseptiä ja tästä tulee luvatusti toinen kilpailuresepti. Voit mennä ihailemaan ja äänestämään upeita reseptejä ja voit voittaa ihania palkintoja. Äänestys on auki 19.11.2015 saakka.
3-4 annosta
Valmistus 40 minuuttia
2 dl Sun-Maid rusinoita
400 g puhdistettua kurpitsalihaa kuutioina
3 dl vettä
pieni ripaus suolaa
½ tl raastettua muskottipähkinää
1 dl sokeria tai maun mukaan
loraus sitruunamehua
½ tl kanelisokeria
3,3 dl ruokakermaa
1 rkl maissitärkkelystä
½ dl kylmää vettä
Laita rusinat pieneen kulhoon kädenlämpöiseen veteen likoamaan.
Kaada vesi kattilaan, lisää kurpitsakuutiot, pieni ripaus suolaa ja muskottipähkinää. Nosta kattila hellan levylle ja kypsennä kurpitsa keskilämmöllä kannen alla pehmeäksi. Nosta kattila levyltä ja valmista sauvasekoittimella tasainen kurpitsasose. Nosta kattila takaisin levylle ja lisää pieni loraus sitruunamehua, kerma ja kanelisokeri. Siivilöi rusinat ja lisää kattilaan. Anna sosekeitolla kiehua miedolla lämmöllä muutaman minuutin. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Maulla pitää olla suussa sulava pehmeä, makea ja silkkinen, taustalla on mausteita nostamassa keiton mietoa makua.
Sekoita isossa mukissa kylmä vesi ja maissitärkkelys keskenään ja kaada sekoitus pitkänä nauhana kattilaan sosekeiton joukkoon keittoa vispilällä varovaisesti sekoittaen. Anna keiton pulpahtaa muutaman kerran kunnes keitto paksuuntuu. Tarjoile.
Bloggaajalle Sun-Maid rusinat: Lejos Finland Oy.
***
Postituse sponsor on Lejos Finland Oy. Postitus on koostöö Ruoka.fi ja Lejos Finland Oy:ga.
Ruoka.fi ja Sun-Maid haastasid toidublogid osalema reseptivôistluses 100 vôimalust kasutada rosinaid. Mina saatsin vôistlusele koguni kaks retsepti ja siit tuleb nagu lubasin minu teine vôistluse resept. Vôid minna ihalema ja hääletama toredaid retsepte ja sama toredad auhinnad on saadaval. Hääletada on vôimalik 19.11.2015.
3-4 portsjonit
Valmistus 40 minutit
2 dl Sun-Maid rosinaid
400 g puhastatud kôrvitsaliha kuubikutena
3 dl vett
Veidi soola
½ tl riivitud muskaatpähklit
1 dl vôi maitse järgi suhkrut
Lonks sidrunimahla
½ tl kaneelisokerit
3,3 dl toidukoort
1 rkl maisitärklist
½ dl külma vett
Pane rosinad väiksesse kaussi toasooja vee sisse ligunemaan.
Kalla vesi potti, lisa kôrvitsakuubikud, veidi soola ja muskaatpähklit. Tôsta pott pliidile ja keeda kôrvitsat keskmisel temperatuuril kaane all pehmeks. Tôsta pott pliidilt ja valmista saumikseriga ühtlane püree. Tôsta pott tagasi pliidile ja lisa lonks sidrunimahla, koor ja kaneelisuhkrur. Kurna rosinad ja pane potti. Anna püreesupil keeda madalal temperatuuril môned minutid. Kontrolli maitse ja lisa vajaduse korral maitseaineid. Püreesupi maitse peab olema suus sulav ja pehme, magus ja siidine, taustal on maitset tôstmas supi mahe maitse.
Sega külm vesi ja maisitärklis suures tassis omavahel läbi ja kalla segu pika ühtlase nôrena potti püreesuppi vispliga pidevalt ja ettevaatlikult segades. Anna supil muliseda vaikselt môned hetked jkuni supp muutub pakemaks. Serveeri.
Blogijale Sun-Maid rosinad: Lejos Finland Oy.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vôistlus EST. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vôistlus EST. Näytä kaikki tekstit
perjantai 30. lokakuuta 2015
keskiviikko 18. kesäkuuta 2014
On ollut asiaa Helsingin keskustaan – On olnud asja Helsingi keskusesse
FIN Mainospostus. Postaus sisältää blogin yhteistyökuvioita. P.S. Kaikki postauksen kuvat eivät ole mainosta.
EST Mainospostaus. Postitus sisaldab blogi koostöösuhteid. P.S. Kôik postituse pildid ei ole reklaami.
FIN Minä lopetan tässä blogini rästihommia sekä siivoan työpöytää tyhjäksi, koska heinäkuun alussa alkaa minulla kesäloma. Silloin kun tekee rästejä pois, tahattomasti miettii kautta taaksepäin (kevät/kesä 2013 - kevät/kesä 2014). Silloin kun tekee rutiininomaisesti joka päivä töitä, tuntuu se niin tavalliselle puurtamiselle. Mutta silloin kun on pysähtymisen hetki, näkee sitä palapelistä koottua kokonaisuutta ja yllättyy itsekin, mitä kaikkea olen ehtinyt tehdä. Enemmistö blogini tiimoilta tulevat käynnit vievät minua Helsingin keskustaan ja mietin tässä, kuinka monta kerta olen viime kauden aikana käynyt siellä? Enää en muista montako kerta olen kävellyt Esplanadin puiston läpi? Aamulla, keskipäivällä, iltapäivällä, iltaisin, iltahämärässä, auringossa, pakkasessa, lempeässä säässä, vesisateessa… On ollut lehdistötilaisuuksia, reseptikilpailujen tiimoilta iltoja ja tapaamisia, ravintoloiden testi-iltoja, workshoppeja, asioimista viestintätoimistossa…
EST Mina lôpetasin siin tegemata blogitöid, sest juuli alguses jään suvepuhkusele. Siis kui lôpetan töid, vaatan tagasi ja môtlen eelmist hooaega (kevad/suvi 2013 – kevad/suvi 2014). Siis kui teen rutiinselt iga päev tööd, tundub see nii tavalisena. Aga siis kui tuleb peatumise hetk, näen seda tervikpilti ja üllatun isegi, mida kôike olen jôudnud korda saata. Enamik blogi kaudu tulevad käigud viivad mind Helsingi keskusesse ja ma môtlen siin, kui mitu korda ma olen sellepärast seal käinud? Ma enam ei mäleta, mitu korda olen kôndinud läbi Esplanadi pargi? Hommikuti, keskpäeval, pärastlôunal, ôhtuti, ôhtuhämaras, päiksepaistega, pakasega, sooja ilmaga, vihmaga… On olnud pressikonverentse, retseptivôistluste pärast kohtumisi ja ôhtuveetmisi, restoranide testimise-ôhtuid, workshoppe, asja-ajamist suhtekorraldusfirmades…
FIN Yhteistyössä Deski, Philadelphia ja Helsinki Food Company.
EST Koostöös Deski, Philadelphia ja Helsinki Food Company.
FIN Näin myös 12. kesäkuuta, kun kiirehdin läpi alkukesän vesisateisen illan Helsinki Food Companyn päin Helsingin Rikhardinkadulle, missä vietettiin puutarhajuhlaa ja julkaistiin Philadelphia-kilpailun voittajat. Sateisen päivän vuoksi olimme Helsingin Food Companyn sisätiloissa ja meidän iltaa emännöi Teresa Välimäki, joka yhdessä Philadelphian väen kanssa valitsi kilpailun voittajat. Kuvassa Teresa Johanna Lindholm HFC´sta kattamassa meille pöytää.
EST Nii ka 12. juunil, kui ma kiirustasin läbi suvealguse vihmase ôhtu Helsinki Food Company poole Rikhardinkadulle, kus peeti aiapidu ja kuulutati välja Philadelphia-vôistluse vôitjad. Vihmase päeva tôttu olime HFC saalis ja meie ôhtu perenaine oli Teresa Välimäki, kes üheskoos Philadelphia inimestega valisid välja vôistluse vôitjad. Pildil Johanna Lindholm HFC´st katmas meile lauda.
FIN Tä on juuri tätä! Ruokabloggaajat kuvaavat aina ruokaa.
EST See on just seda! Toidublogijad pildistavad alati toitu.
FIN Teresa oli hyvin perehtynyt kilpailuresepteihin, koska oli meitä varten ne Johannan kanssa valmistanut sekä osasi analysoida joka ikistä viittä parasta finaalireseptiä.
EST Teresa oli väga hästi tutvunud vôistluse retseptidega, sest oli meie jaoks need Johannaga valmistanud ning oskas analüüsida igat finaali pääsenud retsepti.
FIN Olkoon sanottua, että olen blogini kanssa ollut monessa mukana, erilaisissa kilpailuissa ja kampanjoissa, missä on ollut myös keulakuvia vauhdittamassa asiaa. Minun blogin historiassa oli ensimmäinen kerta kun keulakuva eli Teresa kommentoi blogissani minun postausta. Se oli verraton tunne ja olin tosi yllättynyt kommentista. Annoin Deskille ja Teresalle siitä palautteen.
Kuulin myöhemmin pikkulinnuilta, että Teresa on koko kilpailun prosessin aikana ollut ihan oikeasti kiinnostunut meidän resepteistämme. Joku muukin minun lisäksi on kokenut hänen aidon läsnäolonsa ja rakkautensa ruokaan.
EST Olgu öeldud, et olen oma blogiga osalenud nii paljudes ettevôtmistes ja erinevatel vôistlustel ja kampaaniatel, kus on olnud eestvedaja hoogustamas ettevôtmist. Minu blogi ajaloos oli esimene kord kui eestvedaja ja hindaja Teresa kommenteeris minu tööd. See oli vôrratu tunne ja olin tôeliselt üllatunud kommendi üle. Andsin Deskile ja Teresale sellest tagasisideme.
Kuulsin hiljem väiksetelt lindudelt, et Teresa on kogu vôistluse ajal olnud ôigesti huvitatud meie retseptidest. On teisigi inimesi minu lisaks märganud seda tôelist töösse suhtumist ja armastust toidu vastu.
FIN Ja Philadelphia-kisan voittajiksi valittiin Taivaallinen tuulihattukakku Terhin keittiöstä
EST Ja Philadelphia vôistluse vôitjateks valiti Taevalik tuuletaskute kook Terhin keittiöst
FIN sekä Täyteläiset lohitartaletit tuorejuustovaahdolla blogista Tiskivuoren emäntä.
EST ning Lôhetartletid toorjuustuvahuga blogist Tiskivuoren emäntä.
FIN Tunnelmakuvia.
EST Meeleolupilte.
FIN Sinä iltana kun kävelin Esplanadin puiston läpi oli Pohjoisesplanadi suljettu Helsinki-päivä 2014 tapahtumaa varten.
EST Sellel ôhtul kui kôndisin läbi Esplanadi pargi oli Pohjoisesplanadi suletud Helsingi-Päev 2014 sündmuse jaoks.
***
FIN Yhteistyössä Food Lab.
FIN Olen ollut mukana kauden sisällä neljän Food Labin konseptin kehitystyössä. Keväällä avattiin kolmas Salaattibaari-konsepti, mihin tavanomaisesti päivä ennen avajaisia oli pyydetty ruokabloggaajat tutustumaan konseptiin. Olin viime syksyllä 2013 workshopissa asiakasprofiilin kautta kehittämässä Salaattibaarin konseptia. Jäin hiljaiseksi Salaattibaarissa, koska halusin tuntea ja tunnustella Salaattibaarin ilmapiiriä. Food Labin työryhmä oli hyvin osannut tulkita ja toteuttaa Vip-kehittäjien ideoita. Kaiken kaikkea, viihdyin Salaattibaarissa.
EST Koostöös Food Lab.
EST Olen olnud hooaja jooksul arendamas nelja Food Labi restoranikonsepti. Kevadel avati kolmas Salatibaari-konsept, kuhu traditsiooniliselt üks päev enne avamist oli kohale kutsutud ka toidublogijad tutvuma konseptiga. Olin sügisel 2013 workshopis kliendiprofiili kaudu arendamas seda konsepti välja. Jäin vaikseks Salatibaaris, sest tahtsin tunda ja tunnetada Salatibaari ôhkkonda. Food Labi töörühm oli väga hästi oskanud tôlgitseda ja teostada Vip-arendajate ideesid. Tundsin ennast Salatibaaris hästi.
FIN Wellness-päivän jälkeen menin Salaattibaariin City-käytävälle, koska halusin vielä kerran ihan omassa rauhassa istua siellä ja hengittää sisään sitä ilmapiiriä. Taas pikkulinnut lauloivat minulle ja tällä kerta sitä, miten Salaattibaari on hyvin suosittu ja siellä on ollut täyttä.
EST Wellness-päeva järgi läksin Salatibaari City-käytäväle, sest tahtsin veel korra täiesti oma rahus istuda seal ja hingata sisse seda ôhustikku. Jälle väiksed linnud olid minule laulnud ja seekord seda, et Salatibaar on kohe muutunud populaarseks ja seal kliente jätkub.
FIN Menin baariin lounaan jälkeen, oli ollut paljon asiakaita syömässä lounassalaattia ja myyjät pahoittelivat kovasti, että hyllyt ovat tyhjät. He pyysivät minua, etten ottaisi kuvia tyhjistä hyllyistä. Tein näin. Hyllyt täytettiin uusilla salaattiannoksilla nopeasti
EST Läksin baari lôuna järgi, oli olnud palju kliente söömas salatilôunast ja müüjad vabandasid, et nende riiulid on tühjad. Nad palusid mind, et vôtaksin pilte selle järgi, kui riiulid on uusi salateid täis pandud. Nii tegin. Riiulid täideti uute salatiportsudega kiiresti.
FIN ja otin sen jälkeen kuvia.
EST ja vôtsin selle järgi pilte.
FIN Salaattibaarissa on puutarhan ja maaseudun tunnelmaa ja siksi on siellä kiva suoraan kaupungin keskustassa kokea se oma landehetki tuhdin salaattiannoksen parissa.
EST Salatibaaris on aia ja pôllumaa meeleolu ja sellepärast on seal tore otse linna keskuses tunda see oma landehetk mônusa salatiportsu ääres.
***
FIN Yhteistyössä Marsaana Communications.
FIN Kävin viime viikolla toisenkin kerran keskustassa. Minulla piti käydä Marsaanassa ja taas kerran läpi vesisateisen iltapäivän kävelin Esplanadin puiston läpi Marsaanan toimistolle Korkeavuorenkadulle. Ihan kuin taikavoimalla on minulla kehittynyt miellyttävä yhteistyö Marsaanan kanssa ja kiva on saada sähköpostia Marsaanan suloisilta tytöiltä. Heidän kautta on tullut blogiin piristävä ripaus elämäntyyliä. Olin ottanut käyntiä varten kameran mukaan, koska halusin tehdä itsestäni kuvia heidän terassillaan. Aina kuvaan toisia ja aina unohdan pyytää, että joku ottaisi minustakin kuvia. Kuvat eivät onnistuneet, koska muistutin kuvassa märkää vesisateessa kastunut koiraa ja siksi taas kerran en voi julkaista kuvia itsestäni blogissa. Nautin Marsaanan Showroomissa oman Peronin (K-18) ja ajattelin blogikautta taaksepäin. Monta asiaa on siinä ajassa tapahtunut. Alle vuodessa on yrityksien someen suunattu mainosraha tavoittanut myös minun pienen blogini ja se on tullut itsellekin yllätyksenä. Sen vuoksi on minunkin blogille blogikauden sisällä kehittynyt täysin uusi toimintapohja, vaikka harrastuksena sitä toimintaa jatkan ja siitä on tullut ja todennäköisesti tulevaisuudessakin tulee minulle pienimuotoista veronalaista lisäansiotuloa.
P.S. Peroni Nastro Azzurro on hyvä seurusteluolut. Se on mieto (4,6 % alc), se sisältää sopivasti hiilihappoa ja sen pullon koko (33 cl) on just sopiva yhtä nautiskelukertaa varten. Minä tykkäsin siitä.
EST Koostöös Marsaana Communications.
EST Käisin eelmisel nädalal teisegi korra keskuses. Pidi minna Marsaanasse ja jälle sadas vihma kui kôndisin pärastlôunal läbi Esplanadi pargi Marsaana büroosse Korkeavuorenkadule. Nagu imekombel on minul kujunenud hea koostöö Marsaanaga ja alati on tore saada maile nende armsatelt tüdruktelt. Nende kaudu on minu blogisse tulnud veidi elustiili. Vôtsin oma kaamera kaasa, et lasta endast teha pilte nende büroo terassil. Alati ma teen teistest pilte ja alati unustan paluda, et ka minust tehakse pilte. Pildid ei ônnestunud, sest ma nägin välja nagu vihmas vettinud koer ja sellepärast jäävad ka seekord minust pildid avaldamata. Nauttisin Marsaana Showroomis oma Peroni (K-18) ja môtisklesin oma blogihooaja üle. Palju on selle sees juhtunud. Vähem kui aastaga on ürituste somesse suunatud reklaamraha leidnud ka minu väikse blogi. See on tulnud ka minule üllatusena ja nüüd on minugi blogi hooaja sees arenenud täiesti uuele tegevuse pôhjale, kuigi harrastusena seda jätkan ja sellest on tulnud ja tôenäliselt tulevikusgi tuleb minule väikest Soome tulumaksualast kôrvalsissetulekut.
P.S. Peroni Nastro Azzurro on hea seltskonnaôlu. See on mahe (4,6 % alc), see sisaldab sobivalt süsihappegaasi ja selle pudeli maht (33 cl) on just sobiv ühe nautimise korra jaoks. Minule meeldis.
FIN Pilvinen taivas Helsingin kattojen yllä.
EST Pilvine taevas Helsingi katuste kohal.
FIN Showroomissa oli esillepano Wetterhoff – Hämeen ammattikorkeakoulun 3. vuosikurssin opiskelijoiden suunniteluista kengistä. Kengät olivat niin makeita, että Marsaanan luvalla otin niistä kuvia.
EST Showroomis oli väljapanek Wetterhoff – Häme kolledzi 3. ôppeaasta tudengite poolt loodud kingadest. Kingad olid nii magedad, et Marsaana loal vôtsin neist pilte.
FIN Eleganttia ja romanttista kävelyä,
EST Elegantset ja romantilist kôndimist,
FIN fiiniä kävelyä
EST stiilset kôndimist
FIN ja aggressiivista menoa
EST ja agressiivset minekut
FIN tulevaisuuden Esplanadilla?!
EST tuleviku Esplanadil?!
FIN Kun kävelin Esplanadin puiston läpi, pysähdyin katsomaan Svenska Teaternin ulkoterassilta ilmaan lentäviä saippuakuplia.
EST Kui tulin Espalnadi parki, jäin seisma ja vaatama Svenska Teaterni välisterassilt ôhku lendavaid seebimulle.
FIN Sanomattakin selvä, että Helsingin keskustasta ja Esplanadista on tullut minulle rakas paikka. Joka kerta kun vaan ehdin, käyn Stockmannin ruokaosaston kautta ja ostan itselleni jotain namia. Hyvää Juhannusta!
EST Ütlematagi selge, et Helsingi keskusest ja Esplanadist on tulnud minule armas koht. Iga kord kui käin seal lähen ka Stockmanni toiduosakonda ja ostan endale midagi head. Head Jaanipäeva!
Tuotelahjat bloggarille - Kingitustooted blogijale: Mondelez ja Servaali (K-18), Food Lab.
EST Mainospostaus. Postitus sisaldab blogi koostöösuhteid. P.S. Kôik postituse pildid ei ole reklaami.
FIN Minä lopetan tässä blogini rästihommia sekä siivoan työpöytää tyhjäksi, koska heinäkuun alussa alkaa minulla kesäloma. Silloin kun tekee rästejä pois, tahattomasti miettii kautta taaksepäin (kevät/kesä 2013 - kevät/kesä 2014). Silloin kun tekee rutiininomaisesti joka päivä töitä, tuntuu se niin tavalliselle puurtamiselle. Mutta silloin kun on pysähtymisen hetki, näkee sitä palapelistä koottua kokonaisuutta ja yllättyy itsekin, mitä kaikkea olen ehtinyt tehdä. Enemmistö blogini tiimoilta tulevat käynnit vievät minua Helsingin keskustaan ja mietin tässä, kuinka monta kerta olen viime kauden aikana käynyt siellä? Enää en muista montako kerta olen kävellyt Esplanadin puiston läpi? Aamulla, keskipäivällä, iltapäivällä, iltaisin, iltahämärässä, auringossa, pakkasessa, lempeässä säässä, vesisateessa… On ollut lehdistötilaisuuksia, reseptikilpailujen tiimoilta iltoja ja tapaamisia, ravintoloiden testi-iltoja, workshoppeja, asioimista viestintätoimistossa…
EST Mina lôpetasin siin tegemata blogitöid, sest juuli alguses jään suvepuhkusele. Siis kui lôpetan töid, vaatan tagasi ja môtlen eelmist hooaega (kevad/suvi 2013 – kevad/suvi 2014). Siis kui teen rutiinselt iga päev tööd, tundub see nii tavalisena. Aga siis kui tuleb peatumise hetk, näen seda tervikpilti ja üllatun isegi, mida kôike olen jôudnud korda saata. Enamik blogi kaudu tulevad käigud viivad mind Helsingi keskusesse ja ma môtlen siin, kui mitu korda ma olen sellepärast seal käinud? Ma enam ei mäleta, mitu korda olen kôndinud läbi Esplanadi pargi? Hommikuti, keskpäeval, pärastlôunal, ôhtuti, ôhtuhämaras, päiksepaistega, pakasega, sooja ilmaga, vihmaga… On olnud pressikonverentse, retseptivôistluste pärast kohtumisi ja ôhtuveetmisi, restoranide testimise-ôhtuid, workshoppe, asja-ajamist suhtekorraldusfirmades…
FIN Yhteistyössä Deski, Philadelphia ja Helsinki Food Company.
EST Koostöös Deski, Philadelphia ja Helsinki Food Company.
FIN Näin myös 12. kesäkuuta, kun kiirehdin läpi alkukesän vesisateisen illan Helsinki Food Companyn päin Helsingin Rikhardinkadulle, missä vietettiin puutarhajuhlaa ja julkaistiin Philadelphia-kilpailun voittajat. Sateisen päivän vuoksi olimme Helsingin Food Companyn sisätiloissa ja meidän iltaa emännöi Teresa Välimäki, joka yhdessä Philadelphian väen kanssa valitsi kilpailun voittajat. Kuvassa Teresa Johanna Lindholm HFC´sta kattamassa meille pöytää.
EST Nii ka 12. juunil, kui ma kiirustasin läbi suvealguse vihmase ôhtu Helsinki Food Company poole Rikhardinkadulle, kus peeti aiapidu ja kuulutati välja Philadelphia-vôistluse vôitjad. Vihmase päeva tôttu olime HFC saalis ja meie ôhtu perenaine oli Teresa Välimäki, kes üheskoos Philadelphia inimestega valisid välja vôistluse vôitjad. Pildil Johanna Lindholm HFC´st katmas meile lauda.
FIN Tä on juuri tätä! Ruokabloggaajat kuvaavat aina ruokaa.
EST See on just seda! Toidublogijad pildistavad alati toitu.
FIN Teresa oli hyvin perehtynyt kilpailuresepteihin, koska oli meitä varten ne Johannan kanssa valmistanut sekä osasi analysoida joka ikistä viittä parasta finaalireseptiä.
EST Teresa oli väga hästi tutvunud vôistluse retseptidega, sest oli meie jaoks need Johannaga valmistanud ning oskas analüüsida igat finaali pääsenud retsepti.
FIN Olkoon sanottua, että olen blogini kanssa ollut monessa mukana, erilaisissa kilpailuissa ja kampanjoissa, missä on ollut myös keulakuvia vauhdittamassa asiaa. Minun blogin historiassa oli ensimmäinen kerta kun keulakuva eli Teresa kommentoi blogissani minun postausta. Se oli verraton tunne ja olin tosi yllättynyt kommentista. Annoin Deskille ja Teresalle siitä palautteen.
Kuulin myöhemmin pikkulinnuilta, että Teresa on koko kilpailun prosessin aikana ollut ihan oikeasti kiinnostunut meidän resepteistämme. Joku muukin minun lisäksi on kokenut hänen aidon läsnäolonsa ja rakkautensa ruokaan.
EST Olgu öeldud, et olen oma blogiga osalenud nii paljudes ettevôtmistes ja erinevatel vôistlustel ja kampaaniatel, kus on olnud eestvedaja hoogustamas ettevôtmist. Minu blogi ajaloos oli esimene kord kui eestvedaja ja hindaja Teresa kommenteeris minu tööd. See oli vôrratu tunne ja olin tôeliselt üllatunud kommendi üle. Andsin Deskile ja Teresale sellest tagasisideme.
Kuulsin hiljem väiksetelt lindudelt, et Teresa on kogu vôistluse ajal olnud ôigesti huvitatud meie retseptidest. On teisigi inimesi minu lisaks märganud seda tôelist töösse suhtumist ja armastust toidu vastu.
FIN Ja Philadelphia-kisan voittajiksi valittiin Taivaallinen tuulihattukakku Terhin keittiöstä
EST Ja Philadelphia vôistluse vôitjateks valiti Taevalik tuuletaskute kook Terhin keittiöst
FIN sekä Täyteläiset lohitartaletit tuorejuustovaahdolla blogista Tiskivuoren emäntä.
EST ning Lôhetartletid toorjuustuvahuga blogist Tiskivuoren emäntä.
FIN Tunnelmakuvia.
EST Meeleolupilte.
FIN Sinä iltana kun kävelin Esplanadin puiston läpi oli Pohjoisesplanadi suljettu Helsinki-päivä 2014 tapahtumaa varten.
EST Sellel ôhtul kui kôndisin läbi Esplanadi pargi oli Pohjoisesplanadi suletud Helsingi-Päev 2014 sündmuse jaoks.
***
FIN Yhteistyössä Food Lab.
FIN Olen ollut mukana kauden sisällä neljän Food Labin konseptin kehitystyössä. Keväällä avattiin kolmas Salaattibaari-konsepti, mihin tavanomaisesti päivä ennen avajaisia oli pyydetty ruokabloggaajat tutustumaan konseptiin. Olin viime syksyllä 2013 workshopissa asiakasprofiilin kautta kehittämässä Salaattibaarin konseptia. Jäin hiljaiseksi Salaattibaarissa, koska halusin tuntea ja tunnustella Salaattibaarin ilmapiiriä. Food Labin työryhmä oli hyvin osannut tulkita ja toteuttaa Vip-kehittäjien ideoita. Kaiken kaikkea, viihdyin Salaattibaarissa.
EST Koostöös Food Lab.
EST Olen olnud hooaja jooksul arendamas nelja Food Labi restoranikonsepti. Kevadel avati kolmas Salatibaari-konsept, kuhu traditsiooniliselt üks päev enne avamist oli kohale kutsutud ka toidublogijad tutvuma konseptiga. Olin sügisel 2013 workshopis kliendiprofiili kaudu arendamas seda konsepti välja. Jäin vaikseks Salatibaaris, sest tahtsin tunda ja tunnetada Salatibaari ôhkkonda. Food Labi töörühm oli väga hästi oskanud tôlgitseda ja teostada Vip-arendajate ideesid. Tundsin ennast Salatibaaris hästi.
FIN Wellness-päivän jälkeen menin Salaattibaariin City-käytävälle, koska halusin vielä kerran ihan omassa rauhassa istua siellä ja hengittää sisään sitä ilmapiiriä. Taas pikkulinnut lauloivat minulle ja tällä kerta sitä, miten Salaattibaari on hyvin suosittu ja siellä on ollut täyttä.
EST Wellness-päeva järgi läksin Salatibaari City-käytäväle, sest tahtsin veel korra täiesti oma rahus istuda seal ja hingata sisse seda ôhustikku. Jälle väiksed linnud olid minule laulnud ja seekord seda, et Salatibaar on kohe muutunud populaarseks ja seal kliente jätkub.
FIN Menin baariin lounaan jälkeen, oli ollut paljon asiakaita syömässä lounassalaattia ja myyjät pahoittelivat kovasti, että hyllyt ovat tyhjät. He pyysivät minua, etten ottaisi kuvia tyhjistä hyllyistä. Tein näin. Hyllyt täytettiin uusilla salaattiannoksilla nopeasti
EST Läksin baari lôuna järgi, oli olnud palju kliente söömas salatilôunast ja müüjad vabandasid, et nende riiulid on tühjad. Nad palusid mind, et vôtaksin pilte selle järgi, kui riiulid on uusi salateid täis pandud. Nii tegin. Riiulid täideti uute salatiportsudega kiiresti.
FIN ja otin sen jälkeen kuvia.
EST ja vôtsin selle järgi pilte.
FIN Salaattibaarissa on puutarhan ja maaseudun tunnelmaa ja siksi on siellä kiva suoraan kaupungin keskustassa kokea se oma landehetki tuhdin salaattiannoksen parissa.
EST Salatibaaris on aia ja pôllumaa meeleolu ja sellepärast on seal tore otse linna keskuses tunda see oma landehetk mônusa salatiportsu ääres.
***
FIN Yhteistyössä Marsaana Communications.
FIN Kävin viime viikolla toisenkin kerran keskustassa. Minulla piti käydä Marsaanassa ja taas kerran läpi vesisateisen iltapäivän kävelin Esplanadin puiston läpi Marsaanan toimistolle Korkeavuorenkadulle. Ihan kuin taikavoimalla on minulla kehittynyt miellyttävä yhteistyö Marsaanan kanssa ja kiva on saada sähköpostia Marsaanan suloisilta tytöiltä. Heidän kautta on tullut blogiin piristävä ripaus elämäntyyliä. Olin ottanut käyntiä varten kameran mukaan, koska halusin tehdä itsestäni kuvia heidän terassillaan. Aina kuvaan toisia ja aina unohdan pyytää, että joku ottaisi minustakin kuvia. Kuvat eivät onnistuneet, koska muistutin kuvassa märkää vesisateessa kastunut koiraa ja siksi taas kerran en voi julkaista kuvia itsestäni blogissa. Nautin Marsaanan Showroomissa oman Peronin (K-18) ja ajattelin blogikautta taaksepäin. Monta asiaa on siinä ajassa tapahtunut. Alle vuodessa on yrityksien someen suunattu mainosraha tavoittanut myös minun pienen blogini ja se on tullut itsellekin yllätyksenä. Sen vuoksi on minunkin blogille blogikauden sisällä kehittynyt täysin uusi toimintapohja, vaikka harrastuksena sitä toimintaa jatkan ja siitä on tullut ja todennäköisesti tulevaisuudessakin tulee minulle pienimuotoista veronalaista lisäansiotuloa.
P.S. Peroni Nastro Azzurro on hyvä seurusteluolut. Se on mieto (4,6 % alc), se sisältää sopivasti hiilihappoa ja sen pullon koko (33 cl) on just sopiva yhtä nautiskelukertaa varten. Minä tykkäsin siitä.
EST Koostöös Marsaana Communications.
EST Käisin eelmisel nädalal teisegi korra keskuses. Pidi minna Marsaanasse ja jälle sadas vihma kui kôndisin pärastlôunal läbi Esplanadi pargi Marsaana büroosse Korkeavuorenkadule. Nagu imekombel on minul kujunenud hea koostöö Marsaanaga ja alati on tore saada maile nende armsatelt tüdruktelt. Nende kaudu on minu blogisse tulnud veidi elustiili. Vôtsin oma kaamera kaasa, et lasta endast teha pilte nende büroo terassil. Alati ma teen teistest pilte ja alati unustan paluda, et ka minust tehakse pilte. Pildid ei ônnestunud, sest ma nägin välja nagu vihmas vettinud koer ja sellepärast jäävad ka seekord minust pildid avaldamata. Nauttisin Marsaana Showroomis oma Peroni (K-18) ja môtisklesin oma blogihooaja üle. Palju on selle sees juhtunud. Vähem kui aastaga on ürituste somesse suunatud reklaamraha leidnud ka minu väikse blogi. See on tulnud ka minule üllatusena ja nüüd on minugi blogi hooaja sees arenenud täiesti uuele tegevuse pôhjale, kuigi harrastusena seda jätkan ja sellest on tulnud ja tôenäliselt tulevikusgi tuleb minule väikest Soome tulumaksualast kôrvalsissetulekut.
P.S. Peroni Nastro Azzurro on hea seltskonnaôlu. See on mahe (4,6 % alc), see sisaldab sobivalt süsihappegaasi ja selle pudeli maht (33 cl) on just sobiv ühe nautimise korra jaoks. Minule meeldis.
FIN Pilvinen taivas Helsingin kattojen yllä.
EST Pilvine taevas Helsingi katuste kohal.
FIN Showroomissa oli esillepano Wetterhoff – Hämeen ammattikorkeakoulun 3. vuosikurssin opiskelijoiden suunniteluista kengistä. Kengät olivat niin makeita, että Marsaanan luvalla otin niistä kuvia.
EST Showroomis oli väljapanek Wetterhoff – Häme kolledzi 3. ôppeaasta tudengite poolt loodud kingadest. Kingad olid nii magedad, et Marsaana loal vôtsin neist pilte.
FIN Eleganttia ja romanttista kävelyä,
EST Elegantset ja romantilist kôndimist,
FIN fiiniä kävelyä
EST stiilset kôndimist
FIN ja aggressiivista menoa
EST ja agressiivset minekut
FIN tulevaisuuden Esplanadilla?!
EST tuleviku Esplanadil?!
FIN Kun kävelin Esplanadin puiston läpi, pysähdyin katsomaan Svenska Teaternin ulkoterassilta ilmaan lentäviä saippuakuplia.
EST Kui tulin Espalnadi parki, jäin seisma ja vaatama Svenska Teaterni välisterassilt ôhku lendavaid seebimulle.
FIN Sanomattakin selvä, että Helsingin keskustasta ja Esplanadista on tullut minulle rakas paikka. Joka kerta kun vaan ehdin, käyn Stockmannin ruokaosaston kautta ja ostan itselleni jotain namia. Hyvää Juhannusta!
EST Ütlematagi selge, et Helsingi keskusest ja Esplanadist on tulnud minule armas koht. Iga kord kui käin seal lähen ka Stockmanni toiduosakonda ja ostan endale midagi head. Head Jaanipäeva!
Tuotelahjat bloggarille - Kingitustooted blogijale: Mondelez ja Servaali (K-18), Food Lab.
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
Juhlavat minileivät saaristolaistyylissä – Pidulikud minileivad saarestikustiilis
Postauksen sponsori on Philadelphia ja reseptillä osallistun Philadelphian reseptikilpailuun. Yhteistyössä Philadelphia ja viestintätoimisto Deski.
Kilpailussa ruokabloggaajalla pitää valmistaa Philadelphian ruohosipuli tai valkosipuli&yrtit – tuorejuustoa käyttäen helppo juhlatarjottava.
Kuvan tuorejuustot on saatu Philadelphialta - Pildil olevad toorjuustud on saadud Philadelphialt.
Minä valmistin Philadelphian ruohosipulituorejuustosta juhlavat minileivät saaristolaistyylissä. Teresa Välimäki yhdessä Philadelphian kanssa valitsee parhaat reseptit. Finalistit pääsevät Teresan virtuaaliselle mestarikurssille ja kaikki kilpailussa osallistuneet ruokabloggaajat pääsevät kesäkuussa Teresan ja Philadelphian järjestämiin puutarhajuhlaan.
14 minileipää
Valmistus noin 30 minuuttia
2x200 g Philadelphian ruohosipulituorejuustoa 11%
400 g pestyjä ja samankokoisia varhaisperunoita
Kastike perunoille:
pieni loraus valkoviinietikkaa
1 ½ tl mietoa ja karkeaa sinappia
2 rkl vettä
nippu hienonnettua ruohosipulia
nippu hienonnettua tilliä
½ punasipulia pieninä kuutioina
loraus oliiviöljyä
morttelissa murskattua merisuolaa
14 viipaletta saaristolaislimppua
150 g pieniä kylmäsavukirjolohifileepaloja
hienonnettua ruohosipulia koristelua varten
14 pientä ja ohutta sitruunan palaa
Keitä pestyt varhaisperunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi, kaada vesi pois ja anna hetken jäähtyä. Leikkaa kuumat perunat samankokoisiksi pieniksi paloiksi ja laita ne isoon kulhoon.
Perunoiden kypsymisen aikana, valmista kastike perunoille. Sekoita kastikkeen aineet pienessä kulhossa keskenään ja kaada se isoon kulhoon perunoiden päälle. Sekoita aineet keskenään niin, että kastike imeytyy tasaisesti perunoihin. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Perunoilla pitää olla napakka maku. Anna hetken maustua.
Leikkaa saaristolaislimpusta 14 noin 8 mm paksuista viipaletta. Aseta viipaleet ison tarjottimen päälle. Laita tuorejuusto pursotinpussiin, millä on suutinosa, sulje pussi tiiviisti ja pursota kaksi tuorejuuston viivaa jokaisen leivän päälle.
Nosta lusikalla perunasalaattia jokaisen leivän keskiviivalle tuorejuuston viivojen väliin (noin 4-5 perunapalaa per 1 leipä). Aseta yksi kylmäsavukirjolohifileepala jokaisen leivän perunasalaatin päälle. Lopuksi koristele leivät pienillä sitruunan paloilla ja hienonnetulla ruohosipulilla.
Nosta minileivät tarjoilualustoille ja tarjoile heti.
***
Postituse sponsor on Philadelphia ja osalen retseptiga Philadelphia-vôistlusel. Koostöös Philadelphia ja pr-büroo Deski.
Vôistlusel peab toidublogija valmistama lihtsa piduliku kerge söödava, kasutades retseptis Philadelphia murulaugu vôi küüslaugu&ürdid- toorjuustu. Mina valmistasin Philadelphia murulaugutoorjuustust pidulikud minileivad saarestikustiilis. Teresa Välimäki koos Philadelphiaga valivad välja paremad retseptid. Finalistid pääsevad Teresa virtuaalsele meistrikursusele ja kôik vôistluses osalenud toidublogijad pääsevad juunikuus Teresa ja Philadelphia aiapeole.
14 minileiba
Valmistus umbes 30 minutit
2x200 g Philadelpia murulaugutoorjuustu 11%
400 g pestud ja samasuuruseid uusi kartuleid
Kaste kartulitele:
väike lonks valget veiniäädikat
1 ½ tl mahedat ja karget sinepit
2 sl vett
kimp hakitud murulauku
kimp hakitud tilli
½ punast sibulat väiksete kuubikutena
lonks oliiviôli
uhmris purustatud meresoola
14 viilu musta saarestikuleiba
150 g väikseid viile/tükke külmsuitsuforellifileed
hakitud murulauku kaunistamise jaoks
14 väikest ja ôhukest sidruni tükki
Keeda pestud uued kartulid soolaga maitsestatud vees pehmeteks, kalla vesi ära ja anna veidi jahtuda. Lôika kuumad kartulid samasuurusteks väiksemateks tükkideks ja pane need kaussi.
Kartulite keemise ajal, valmista kartulite kaste. Sega väikses kausis kôik kastme koostisosad omavahel läbi ja kalla kaste kartulite peale. Sega ained omavahel hästi läbi, et kaste imbub ühtlaselt kartulitesse. Kontrolli maitse ja lisa vajaduse korral maitseaineid. Kartulitel peab olema veidi terav kreftine maitse. Anna môned hetked maitsestuda.
Lôika saarestikuleivapätsist 14 umbes 8 mm paksust viilu. Aseta viilud suurele kandikule. Pane toorjuust tordipritsi kotti, millel on otsik, keera kott tihedalt kinni ja tee iga leivaviilu peale kaks toorjuusturivi.
Tôsta lusikaga kartulisalatit iga leiva toorjuusturivide vahele (umbes 4-5 kartulitükki per 1 leib). Aseta üks külmsuitsuforelliviil iga leiva kartulisalati peale. Lôpuks kaunista leivad sidrunitükkidega ja hakitud murulauguga.
Tôsta minileivad serveerimiskandikutele ja serveeri kohe.
tiistai 13. toukokuuta 2014
Suomen ja Eestin hienot sijoitukset Bocuse d'Or 2014 – osakilpailussa Tukholmassa - Soome ja Eesti suurepärased kohad Bocuse d'Or 2014 - eelvoorus Stockholmis
7. ja 8.toukokuuta järjestettiin Tukholmassa Bocuse d'Or- Eurooppaan osakilpailu, missä Suomea edustanut Matti Jämsén (keittiöpäällikkö, ravintola G.W. Sundmans, Helsinki) lunasti jatkopaikan Lyoniin sijalla viisi ja Eestiä edustanut Dmitri Haljukov (keittiöpäällikkö, ravintola Cru, Tallinna) lunasti jatkopaikan Lyoniin sijalla kahdeksan. Lisäksi palkittiin Jämsén parhaasta lihavadista erikoispalkinnolla.
Matti Jämsénin valmentajana toimii Eero Vottonen ja assistenttina kotkalainen nuori kokki Antti Lukkari. Dmitri Haljukovin valmentajina ovat Emmanuel Wille ja Jonas Lundgren ja assistenttina nuori kokki Dmitri Fjodorov ravintolasta Ribe, Tallinna.
Tukholman osakilpailu oli Pohjoismaista juhlaa. Kultamitalin voitti Ruotsi, hopean Tanska ja pronssin Norja. Bocuse d'Or finaali järjestetään Ranskassa Lyonissa tammikuussa 2015.
Hienoa, että Suomen lahden molemmalla puolella löytyy niin korkeatasoista gastronomiaa! Meidän pitää olla ylpeitä siitä!
Lue tarkemmin kisasta Bocuse d'Or Suomi.
Lue tarkemmin kisasta Bocuse d'Or Eesti (englanninkieliset sivut).
***
7. ja 8. mail korraldati Stockhomis Bocuse d'Or - Euroopa eelvoor, kus Soomet esindanud Matti Jämsén (peakokk, restoran G.W.Sundmans, Helsingi) tuli 5.kohale ja Eestit esindanud Dmitri Haljukov (peakokk, restoran Cru, Tallinn) tuli 8.kohale ja môlemad lunastasid kohad finaalis, mis toimub järgmise aasta jaanuaris Lyonis. Lisaks autasustati Soomet parema lihavaagna eest eriauhinnaga.
Matti Jämséni treenerina töötab Eero Vottonen ja assistendina Kotkast pärit noor kokk Antti Lukkari. Dmitri Haljukovi treenerid on Emmanuel Wille ja Jonas Lundgren ning assistent on noor kokk Dmitri Fjodorov restoranist Ribe, Tallinn.
Stockholmi eelvoor oli Pôhjamaade pidu. Kuldmedali vôitis Rootsi, hôbemedali Taani ja pronksi Norra. Bocuse d'Or finaalvôistlus peetakse Prantusmaal Lyonis jaanuaris 2015.
Suurepärane, et môlemal pool Soome lahte leidub nii kôrgetasemelist gastronoomiat! Me peame olema uhked selle üle!
Loe täpsemalt vôistlusest Bocuse d'Or Eesti.
Loe täpsemalt vôistlusest Bocuse d'Or Soome (inglisekeelsed leheküljed).
tiistai 8. huhtikuuta 2014
Yrttiset kananpojan koipireidet, Suomen paras kotiruoka-kilpailu – Ürdised kanakoivad, Soome parim kodune toit vôistlus
Tämä on sponsoroitu postaus ja resepti osallistuu Hyvää Suomesta: Suomen paras kotiruoka- kilpailuun. Kilpailun järjestää Ruoka.fi ja Ruokatieto Yhdistys ry. Mukana on Hyvää Suomesta merkkisarja. Kilpailussa pitää käyttää vähintään kolme Hyvää Suomesta merkittyä tuotetta. Kilpailussa osallistunut ruokabloggaaja sai 10 euron lahjakortin S-ryhmän markettiin.
Huikeat 42 ruokabloggaajaa tarttui haasteeseen. Kaikki kilpailuun osallistuvat reseptit ovat tästä päivästä alkaen Ruoka.fi sivustolla esillä. Käy äänestä omaa suosikkiasi Suomen parhaaksi kotiruoaksi 24.4.2014 mennessä ja voit voittaa ravintolalahjakortin. Äänestysaikaa on kaiken kaikkiaan reilut kaksi viikkoa ja voittaja-annoksen ja neljä eniten ääniä saanutta julkaistaan 5.5.2014.
Minä valmistin viikonlopun kotiruoan, missä maistuvat yrttiset ihanat kananpojan koipireidet ja paahdetut uunijuurekset. Ruuan kruunaa paksu sinihomejuustokastike. Käytin ruuan valmistamisella minulle niin tuttuja raaka-aineita. Kananpojan koipireidet ovat Kariniemeltä ja yrtit Järvikylältä. Sinihomejuustokastikkeessa käytin yhtä oma lempijuustoa Valion Auran sinihomejuustoa ja tällä kertaa murennettuna. Kastikkeessa käytin vielä Arla Ingmanin ykkösmaitoa ja Järvikylän yrttejä. Kokonaisuus on täyttävää, muttei rasvaista kotiruokaa. Mielestäni viikonlopun kotiruoka pitää olla juuri sellainen.
3 annosta
Valmistus 1 tunti ja 30 minuuttia
Yrttiset koipireidet:
3 kpl Kariniemen kananpojan koipireittä / noin 870 g
oliiviöljyä
iso nippu tuoretta Järvikylän timjamia
iso nippu tuoretta Järvikylän ruohosipulia
iso nippu tuoretta Järvikylän persiljaa
1 iso kokonainen valkosipuli
pippuriseosta
sitruunamehua
merisuolaa
Paahdetut juurekset:
3 pientä keltasipulia
3 isompaa porkkanaa
3 palsternakkaa
6 keskikokoista yleisperunaa
suolaa
jauhettua mustapippuria
loraus oliiviöljyä
Sinihomejuustokastike:
1 iso rkl voita
1 iso rkl vehnäjauhoa
4 dl Arla Ingmanin 1%:stä maitoa
100 g Valion Aura murennettua sinihomejuustoa
mausteista kanalientä koipireisien paistamisen vuosta
sitruunamehua
jauhettua mustapippuria
tuoretta Järvikylän ruohosipulia
tuoretta Järvikylän persiljaa
tuoretta Järvikylän timjamia
Valmista koipireisien yrttinen sekoitus. Leikkaa sekoituksen yrtit paloiksi ja laita mortteliin. Kuori valkosipuli ja hienonna se. Lisää suola, pippuriseos, sitruunamehu ja murskattu valkosipuli sekä valmista morttelissa kaikesta tasainen yrttinen sekoitus. Näin yrttien ja valkosipulin maut ja aromit irtoavat paremmin. Lopuksi lisää loraus oliiviöljyä. Sekoita yrttiseos tasaiseksi. Levitä yrttiseos kauttaaltaan koipireisille ja aseta koipireidet isoon uunivuokaan leivinpaperin päälle. Anna maustua kunnes uuni lämpenee 200 asteeseen. Paista koipireisiä uunin keskitasolla noin 1 tunti tai kunnes liha on pehmeä ja kypsä. Käännä koipireisiä paistamisen puolessa välissä.
Silloin kun koipireidet ovat uunissa, kuori sipulit, perunat, palsternakat ja porkkanat. Huuhtele ne vedessä ja leikkaa niistä samankokoiset isommat palat. Leikkaa sipulit isoiksi lohkoiksi. Aseta juurekset isolle uunipellille leivinpaperin päälle, mausta suolalla ja pippurilla sekä valuta pinnalle oliiviöljyä. Paista uunissa ylätasolla 200 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes juurekset ovat kypsiä. (Vuoan kanapojan koipireisien kanssa voit nostaa uunin alimmaiselle tasolle).
Sen jälkeen kun koipireidet ja uunijuurekset ovat kypsiä sekä ovat vähän jäähtymässä keittiön tasolla, valmista sinihomejuustokastike. Sulata hellan levyllä keskilämmöllä pienen paksupohjaisen kasarin pohjassa voi. Lisää jauhot sekä sekoita voin joukkoon. Lisää maito jatkuvasti vispilällä sekoittaen kunnes kastikepohja paksuuntuu. Lisää sinihomejuusto, sekoita joukkoon ja anna sen sulata kastikkeeseen kastiketta jatkuvasti vispilällä sekoittaen. Lopuksi lisää pippuri, sitruunamehu, koipireisien vuoan pohjalla oleva mausteinen liemi (maun mukaan, huomioi liemen ja sinihomejuuston suola, älä lisää rasvaa) ja hienonnetut yrtit sekä sekoita kastikkeeseen.
Tarjoile koipireisiä uunijuureksien ja sinihomejuustokastikkeen kera. Koristele annos timjamin oksilla.
***
See on sponsoreeritud postitus ja resept osaleb Hyvää Suomesta (Head Soomest): Soome parim kodune toit vôistluses. Vôistlust korraldavad Ruoka.fi ja Ruokatieto Yhdistys ry. Kaasa lööb ka Hyvää Suomesta märgitud toodetesari. Vôistluses peab kasutama vähemalt kolme Hyvää Suomesta märgitud toodet. Vôistluses osalenud toidublogija sai 10 euro kinkekaardi S-rühma marketisse.
Koguni 42 toidublogi vôttis vastu üleskutse ja osaleb vôistlusel. Kôikide vôistlejate osalevad retseptid on tänasest alates Ruoka.fi kodulehel väljas. Käi hääletamas oma lemmikut Soome paremaks koduseks toiduks ja vôid vôita kinkekaardi restorani. Hääletada saab 24.aprillini 2014 ja kinkekaardi saab Soomes asuv isik. Hääletusaega on kaks nädalat ja vôitja-portsjon ja neli kôige rohkem saanud häält avaldatakse 5.5.2014.
Mina valmistasin nädalavahetuse koduse toidu, kus maitsevad ürdised mônusad kanapoja koivad ja röstitud ahjujuurviljad. Toidu kroonib paks sinihallitusjuustukaste. Kasutasin toidu valmistamisel minule nii tuttavaid tooraineid. Kanapoja reied on Kariniemen ja ürdid Järvikylält. Sinihallitusjuustukastmes kasutasin oma ühte lemmikjuustu Valio Aura sinihallitusjuustu ja seekord murendatuna. Kastmes kasutasin veel Arla Ingmani 1%:st piima ja Järvikylä ürte. Tervik on kôhtu täitev, aga mitte rasvane kodune toit. Minu arust nädalavahetuse kodutoit peab olema just selline.
3 portsjonit
Valmistus 1 tund ja 30 minutit
Ürdised kanakoivad:
3 kpl Kariniemen kanakoibi / umbes 870 g
oliiviôli
suur kimp värsket Järvikylä tüümiani
suur kimp värsket Järvikylä murulauku
suur kimp värsket Järvikylä peterselli
1 suur ümar küüslaugu küüs
piprasegu
sidrunimahla
meresoola
Röstitud juurviljad:
3 väikest mugulsibulat
3 väiksemat porgandit
3 pastinaaki
6 keskmise suurusega kartulit
soola
jauhvatatud musta pipart
lonks oliiviôli
Sinihallitusjuustukaste:
1 sl vôid
1 suur sl nisujahu
4 dl Arla Ingmani 1%:st piima
100 g Valio Aura murendatud sinihallitusjuustu
hästi maitsestatud kanakoibade leent ahjuvormist
sidrunimahla
jahvatatud musta pipart
värsket ja hakitud Järvikylä murulauku
värsket ja hakitud Järvikylä peterselli
värsket ja hakitud Järvikylä tüümiani
Valmista kanakoibade ürdisegu. Lôika segu ürdid ja pane uhmrisse. Koori küüslauk ja haki see ära. Lisa sool, piprasegu, sidrunimahl ja purustatud küüslauk ning valmista uhmris kôigest ühtlane segu. Nii ürtide ja küüslaugu maitsed tulevad paremini välja. Lôpuks lisa lonks oliiviôli. Sega ürdisegu ühtlaseks. Määri ürdisegu kanakoibadele ja pane need suurde ahjuvormi küpsetuspaberi peale. Anna maitsestuda nii kaua kuni ahi kuumeneb 200 kraadini. Kûpseta kanakoibi ahju keskmisel kôrgusel umbes 1 tund vôi nii kaua kuni liha on küps. Pööra kanakoibadele teine pool küpsetamise poole peal.
Koori sibulad, pastinaagid ja porgandid. Pese need vee all ja lôika need samasuurusteks tükkideks. Lôika sibulad suurteks sektoriteks. Pane juurviljad suurele ahjuplaadile küpsetuspaberi peale, maitsesta soola ja pipraga ning nôruta pinnale oliiviôli. Rösti ahju ülemisel kôrgusel 200 kraadis umbes 40 minutit vôi nii kaua kuni juurviljad on küpsed. (Ahjuvormi kanakoibadega vôib tôsta ahju alumisele tasandile).
Selle järgi kui kanakoivad ja ahjujuurviljad on küpsed ja pehmed ning veidi jahtumas kuumaaluste peal, valmista sinihallitusjuustukaste. Sulata pliidil paksu väikse kastruli pôhjas vôi. Lisa jahu ja sega vôiga. Lisa piim pidevalt vispliga segades kuni kastmepôhi muutub paksuks. Lisa sinihallitusjuust ja anna sellel sulada kastmesse. Sega kastet. Lôpuks lisa pipar, sidrunimahl, kanakoibade ahjuvormi pôhjast leent (ei rasva) ja hakitud ürdid ning sega kastme sisse.
Serveeri kanakoivad ahjujuurviljade ja sinihallitusjuustukastmega. Kaunista tüümiani okstega.
tiistai 14. tammikuuta 2014
Pikkupiiraat maa-artisokka-porkkanatäytteellä – Väiksed pirukad maapirni-porganditäidisega
Postauksen sponsori on Helsingin Mylly. Yhteistyössä Helsingin Mylly ja Deski.
Tammikuun Myllärin Luomun leivontakilpailun teemana on ”Terveellistä ja maukasta täysjyvästä”. Päätin leipoa maa-artisokka-porkkanatäytteellä pikkupiiraita. Ajattelin, että vaan taikina ei saa olla terveellinen ja maukas, myös täyte pitää sitä olla. Lopputulos tuli erittäin hyvä, en osa yhtään mitään muuttaa tässä reseptissä, kaikki maut sopivat keskenään erityisen hyvin yhteen, maa-artisokan maku nousee juuri sopivasti esille. Piirakoiden taikinakuori tuli pinnalta ihanan rapea, mutta sisältä pehmeä. Ne piirakat ovat hyviä kasvisvaihtoehtona, mutta jos kaipaa lihan makua, silloin voi täytteen joukkoon lisätä noin 100-150 g pekonikuutioita.
Piiraita voi syödä teen tai maidon kanssa
ja dipata dippikastikkeeseen.
Leivoin piiraita viime sunnuntaina ja vaikka sinne kului runsas 3,5 tuntia, oli se leivontakäsityötä parhaimmillaan. Sellainen leivontakäsityö on kaiken lisäksi kaunista toimintaa. Minä uskon kauneuden voimaan.
33 pikkupiirasta
Valmistus 3,5 tuntia
Täyte:
500 g maa-artisokkaa
2 isoa porkkanaa
2 pientä sipulia
2 valkosipulin kynttä
1 kananmuna
nokare sulatettua voita
hienonnettua rosmariinia ja/tai timjamia
suolaa
jauhettua mustapippuria
(halutessasi noin 100-150 g pekonikuutioita)
1 vatkattu kananmuna piirakoiden voiteluun
Taikina:
4 dl kädenlämpöistä maitoa
25 g tuorehiivaa
suolaa
5 ½ dl Myllärin Luomun hurjan viljaista sämpylänjauhoa
5 dl Myllärin Luomun täysjyväruisjauhoja
Myllärin Luomun leivontakarkeaa vehnäjauhoa
70 g sulatettua voita
Dippi:
200 g kermaviiliä
hienonnettua ruohosipulia
hienonnettua rosmariinia ja/tai timjamia
jauhettua mustapippuria
suolaa
ripaus sokeria
sitruunamehua
Valmista täyte. Kuori maa-artisokat, porkkanat, sipulit ja valkosipulin kynnet. Keitä maa-artisokat ja porkkanat erikseen suolalla maustetussa vedessä, valuta vesi pois ja anna jäähtyä. Leikkaa sipulista kuutiot ja hienonna valkosipuli sekä kuullota niitä keskikuumalla pannulla öljyssä. Anna jäähtyä. Raasta maa-artisokat ja porkkanat. (Jos lisät täytteen joukkoon pekonia, silloin ruskista sitä hieman kuumalla pannulla). Hienonna rosmariini. Laita kaikki täytteen aineet kulhoon, mausta suolalla ja pippurilla sekä sekoita ainesosat keskenään.
Valmista taikina yleiskoneella. Liota hiiva yleiskoneen kulhossa kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola. Sekoita koneella maidon joukkoon 4 dl sämpyläjauhoa ja 2 dl ruisjauhoa 1 dl kerrallaan. Laita kone suurimmalle teholle ja vatkaa taikinaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen laita kone taas pienemmälle teholle ja sekoita taikinan joukkoon sulanut voi sekä taas 1 dl kerrallaan loput jauhot. Alusta taikina kunnolla. Taikinalla pitää olla sopivasti kimmoisa, niin, ettei se enää tartu sormiin. Ripottele pinnalle vehnäjauhoa, peitä kulho puhtaalla keittiöpyyhkeellä sekä anna taikinalla kohota kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina kahteen osaan. Kauli alussa yksi taikinan osa jauhotetulla pöydällä noin 4 mm paksuiseksi. Nosta ruokalusikalla täytettä taikinan reunaan, nosta taikina täytteen yli, paina sormilla taikina kiinni, niin, että se on yli täytteen (täyte jää taikinataskuun) ja paina vesilasin (halkaisija 6 cm) reunalla taikinasta pikkupiiraat. Paina haarukalla piiraiden reunat kiinni. Sivele sudilla piiraiden pinnalle kananmunaa. Valmista toisesta taikinan osasta samalla tavalla piiraat.
Paistaa 225 asteessa noin 15 minuuttia uunin keskitasolla kunnes piirakoiden pinta on kullanruskea.
Valmista dippikastike sekoittamalla kastikkeen aineet kulhossa keskenään.
***
Postituse sponsor on Helsingin Mylly. Koostöös Helsingin Mylly ja Deski.
Jaanuari Myllärin Luomu küpsetistevôistluse teema on ”Tervislikku ja maitsvat täisterast”. Otsustasin küpsetada maapirni-porganditäidisega väikseid pirukaid. Môtlesin, et ainult pirukataigen ei vôi olla tervislik ja maitsev, ka täidis peab seda olema. Lôpptulemus tuli eriti hea välja, ma ei oska mitte midagi selles retseptis muuta, kôik maitsed sobivad suurepäraselt omavahel kokku ja maapirni maitse tôuseb just sobivalt esile. Piirukate taignakoor on pinnalt mônus rabe ja seest pehme. Need pirukad on head sellisena, aga kui jääd kaebama liha maitset, siis vôid täidise hulka lisada umbes 100-150 g veidi pruunistatud toorpeekonit kuubikutena. Pirukaid vôib süüa selliselt tee vôi piimaga vôi kasta dipikastmesse.
Küpsetasin pirukaid eelmisel pühapäeval ja kuigi sellele kulus 3,5 tundi, oli see küpsetamise käsitööd kôige paremas môttes. Selline käsitöö on kôige lisaks ilus tegevus. Mina usun ilu vôimu sisse.
Alhaalla olevan kuvan jauhopaketti on saatu Helsingin Myllyltä - Allpool oleva pildi jahupakend on saadud Helsingin Myllylt.
33 väikest pirukat
Valmistus 3,5 tunti
Täidis:
500 g maapirne
2 suurt porgandit
2 väikest mugulsibulat
2 küüslaugu küünt
1 kanamuna
tükk vôid sulatatuna
hakitud rosmariini ja/vôi tüümiani
soola
jahvatatud musta pipart
(soovi korral umbes 100-150 g toorpeekoni kuubikuid)
1 lahtiklopitud kanamuna pirukate määrimiseks
Taigen:
4 dl käesooja piima
25 g pärmi
soola
5 ½ dl Myllärin Luomu viljarikast saiakeste/kuklite jahu
5 dl Myllärin Luomu täisterarukkijahu
Myllärin Luomu nisujahu
70 g sulatatud vôid
Dipp:
200 g hapukoort
hakitud murulauku
hakitud rosmariini ja / vôi tüümiani
jahvatatud musta pipart
soola
veidi suhkrut
sidrunimahla
Kuvan jauhopaketit saatu Helsingin Myllyltä - Pildil olevad jahupakendid saadud Helsingin Myllylt.
Valmista täidis. Koori maapirnid, porgandid, sibulad ja küüslaugu küüned. Keeda maa-pirni ja porgandit soolaga maitsestatud vees pehmeks, kurna vesi ära ja anna jahtuda. Lôika sibulatest kuubikud ja haki küüslaugu küüned ning kuumuta neid keskmisel kuumusel pannil ôli sees nii kaua et need on läbipaistavad. Anna jahtuda. Riivi maapirnid ja porgandid.(Kui lisad täidisele peekoni, siis pruunista kuubikuid veidi kuumal pannil enne täidise sisse panemist). Haki rosmariin. Pane kôik täidise ained kaussi, maitsesta soola ja piparaga ning sega ained omavahel läbi.
Valmista köögikombainiga taigen. Leota pärm köögikombaini kausis piima sisse. Lisa sool. Sega köögikombainiga piima sisse 4 dl saiakeste/kuklite jahu ja 2 dl rukkijahu 1 dl korraga. Pane kombain kôige suuremale vôimsusele ja sega tainast môned minutid kôvasti. Selle järel pane kombain jälle väiksemale vôimsusele ja sega taigna sisse vôi ning ülejäänud jahu jälle 1 dl korraga. Taigen peab jääma sobivalt elastne ja see peab sôrmede küljest lahti tulema. Raputa taigna peale nisujahu, kata kauss puhta käterätikuga ja anna taignal kerkida kahekordseks.
Jaga taigen kahte ossa. Rulli üks taignaosa jahusel laual umbes 4 mm paksuseks, tôsta lusikaga täidist taigna äärde, tôsta taigen üle täidise ja vajuta ääred üle täidise sôrmedega kinni, nii, et täidis jääb taigna taskusse. Vajuta taigen klaasi (läbimôôt 6 cm) äärega läbi. Vajuta kahvliga veel pirukate ääred kinni. Määri köögipintsliga pirukate peale lahtiklopitud muna. Tee teise osaga taignast sama moodi pirukad.
Küpseta 225 kraadises ahjus keskmisel kôrgusel 15 minutit kuni pirukad on saanud pinnale kuldse värvi.
Valmista dipikaste segades kastme ained omavahel väikses kausis läbi.
Tammikuun Myllärin Luomun leivontakilpailun teemana on ”Terveellistä ja maukasta täysjyvästä”. Päätin leipoa maa-artisokka-porkkanatäytteellä pikkupiiraita. Ajattelin, että vaan taikina ei saa olla terveellinen ja maukas, myös täyte pitää sitä olla. Lopputulos tuli erittäin hyvä, en osa yhtään mitään muuttaa tässä reseptissä, kaikki maut sopivat keskenään erityisen hyvin yhteen, maa-artisokan maku nousee juuri sopivasti esille. Piirakoiden taikinakuori tuli pinnalta ihanan rapea, mutta sisältä pehmeä. Ne piirakat ovat hyviä kasvisvaihtoehtona, mutta jos kaipaa lihan makua, silloin voi täytteen joukkoon lisätä noin 100-150 g pekonikuutioita.
Piiraita voi syödä teen tai maidon kanssa
ja dipata dippikastikkeeseen.
Leivoin piiraita viime sunnuntaina ja vaikka sinne kului runsas 3,5 tuntia, oli se leivontakäsityötä parhaimmillaan. Sellainen leivontakäsityö on kaiken lisäksi kaunista toimintaa. Minä uskon kauneuden voimaan.
33 pikkupiirasta
Valmistus 3,5 tuntia
Täyte:
500 g maa-artisokkaa
2 isoa porkkanaa
2 pientä sipulia
2 valkosipulin kynttä
1 kananmuna
nokare sulatettua voita
hienonnettua rosmariinia ja/tai timjamia
suolaa
jauhettua mustapippuria
(halutessasi noin 100-150 g pekonikuutioita)
1 vatkattu kananmuna piirakoiden voiteluun
Taikina:
4 dl kädenlämpöistä maitoa
25 g tuorehiivaa
suolaa
5 ½ dl Myllärin Luomun hurjan viljaista sämpylänjauhoa
5 dl Myllärin Luomun täysjyväruisjauhoja
Myllärin Luomun leivontakarkeaa vehnäjauhoa
70 g sulatettua voita
Dippi:
200 g kermaviiliä
hienonnettua ruohosipulia
hienonnettua rosmariinia ja/tai timjamia
jauhettua mustapippuria
suolaa
ripaus sokeria
sitruunamehua
Valmista täyte. Kuori maa-artisokat, porkkanat, sipulit ja valkosipulin kynnet. Keitä maa-artisokat ja porkkanat erikseen suolalla maustetussa vedessä, valuta vesi pois ja anna jäähtyä. Leikkaa sipulista kuutiot ja hienonna valkosipuli sekä kuullota niitä keskikuumalla pannulla öljyssä. Anna jäähtyä. Raasta maa-artisokat ja porkkanat. (Jos lisät täytteen joukkoon pekonia, silloin ruskista sitä hieman kuumalla pannulla). Hienonna rosmariini. Laita kaikki täytteen aineet kulhoon, mausta suolalla ja pippurilla sekä sekoita ainesosat keskenään.
Valmista taikina yleiskoneella. Liota hiiva yleiskoneen kulhossa kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola. Sekoita koneella maidon joukkoon 4 dl sämpyläjauhoa ja 2 dl ruisjauhoa 1 dl kerrallaan. Laita kone suurimmalle teholle ja vatkaa taikinaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen laita kone taas pienemmälle teholle ja sekoita taikinan joukkoon sulanut voi sekä taas 1 dl kerrallaan loput jauhot. Alusta taikina kunnolla. Taikinalla pitää olla sopivasti kimmoisa, niin, ettei se enää tartu sormiin. Ripottele pinnalle vehnäjauhoa, peitä kulho puhtaalla keittiöpyyhkeellä sekä anna taikinalla kohota kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina kahteen osaan. Kauli alussa yksi taikinan osa jauhotetulla pöydällä noin 4 mm paksuiseksi. Nosta ruokalusikalla täytettä taikinan reunaan, nosta taikina täytteen yli, paina sormilla taikina kiinni, niin, että se on yli täytteen (täyte jää taikinataskuun) ja paina vesilasin (halkaisija 6 cm) reunalla taikinasta pikkupiiraat. Paina haarukalla piiraiden reunat kiinni. Sivele sudilla piiraiden pinnalle kananmunaa. Valmista toisesta taikinan osasta samalla tavalla piiraat.
Paistaa 225 asteessa noin 15 minuuttia uunin keskitasolla kunnes piirakoiden pinta on kullanruskea.
Valmista dippikastike sekoittamalla kastikkeen aineet kulhossa keskenään.
***
Postituse sponsor on Helsingin Mylly. Koostöös Helsingin Mylly ja Deski.
Jaanuari Myllärin Luomu küpsetistevôistluse teema on ”Tervislikku ja maitsvat täisterast”. Otsustasin küpsetada maapirni-porganditäidisega väikseid pirukaid. Môtlesin, et ainult pirukataigen ei vôi olla tervislik ja maitsev, ka täidis peab seda olema. Lôpptulemus tuli eriti hea välja, ma ei oska mitte midagi selles retseptis muuta, kôik maitsed sobivad suurepäraselt omavahel kokku ja maapirni maitse tôuseb just sobivalt esile. Piirukate taignakoor on pinnalt mônus rabe ja seest pehme. Need pirukad on head sellisena, aga kui jääd kaebama liha maitset, siis vôid täidise hulka lisada umbes 100-150 g veidi pruunistatud toorpeekonit kuubikutena. Pirukaid vôib süüa selliselt tee vôi piimaga vôi kasta dipikastmesse.
Küpsetasin pirukaid eelmisel pühapäeval ja kuigi sellele kulus 3,5 tundi, oli see küpsetamise käsitööd kôige paremas môttes. Selline käsitöö on kôige lisaks ilus tegevus. Mina usun ilu vôimu sisse.
Alhaalla olevan kuvan jauhopaketti on saatu Helsingin Myllyltä - Allpool oleva pildi jahupakend on saadud Helsingin Myllylt.
33 väikest pirukat
Valmistus 3,5 tunti
Täidis:
500 g maapirne
2 suurt porgandit
2 väikest mugulsibulat
2 küüslaugu küünt
1 kanamuna
tükk vôid sulatatuna
hakitud rosmariini ja/vôi tüümiani
soola
jahvatatud musta pipart
(soovi korral umbes 100-150 g toorpeekoni kuubikuid)
1 lahtiklopitud kanamuna pirukate määrimiseks
Taigen:
4 dl käesooja piima
25 g pärmi
soola
5 ½ dl Myllärin Luomu viljarikast saiakeste/kuklite jahu
5 dl Myllärin Luomu täisterarukkijahu
Myllärin Luomu nisujahu
70 g sulatatud vôid
Dipp:
200 g hapukoort
hakitud murulauku
hakitud rosmariini ja / vôi tüümiani
jahvatatud musta pipart
soola
veidi suhkrut
sidrunimahla
Kuvan jauhopaketit saatu Helsingin Myllyltä - Pildil olevad jahupakendid saadud Helsingin Myllylt.
Valmista täidis. Koori maapirnid, porgandid, sibulad ja küüslaugu küüned. Keeda maa-pirni ja porgandit soolaga maitsestatud vees pehmeks, kurna vesi ära ja anna jahtuda. Lôika sibulatest kuubikud ja haki küüslaugu küüned ning kuumuta neid keskmisel kuumusel pannil ôli sees nii kaua et need on läbipaistavad. Anna jahtuda. Riivi maapirnid ja porgandid.(Kui lisad täidisele peekoni, siis pruunista kuubikuid veidi kuumal pannil enne täidise sisse panemist). Haki rosmariin. Pane kôik täidise ained kaussi, maitsesta soola ja piparaga ning sega ained omavahel läbi.
Valmista köögikombainiga taigen. Leota pärm köögikombaini kausis piima sisse. Lisa sool. Sega köögikombainiga piima sisse 4 dl saiakeste/kuklite jahu ja 2 dl rukkijahu 1 dl korraga. Pane kombain kôige suuremale vôimsusele ja sega tainast môned minutid kôvasti. Selle järel pane kombain jälle väiksemale vôimsusele ja sega taigna sisse vôi ning ülejäänud jahu jälle 1 dl korraga. Taigen peab jääma sobivalt elastne ja see peab sôrmede küljest lahti tulema. Raputa taigna peale nisujahu, kata kauss puhta käterätikuga ja anna taignal kerkida kahekordseks.
Jaga taigen kahte ossa. Rulli üks taignaosa jahusel laual umbes 4 mm paksuseks, tôsta lusikaga täidist taigna äärde, tôsta taigen üle täidise ja vajuta ääred üle täidise sôrmedega kinni, nii, et täidis jääb taigna taskusse. Vajuta taigen klaasi (läbimôôt 6 cm) äärega läbi. Vajuta kahvliga veel pirukate ääred kinni. Määri köögipintsliga pirukate peale lahtiklopitud muna. Tee teise osaga taignast sama moodi pirukad.
Küpseta 225 kraadises ahjus keskmisel kôrgusel 15 minutit kuni pirukad on saanud pinnale kuldse värvi.
Valmista dipikaste segades kastme ained omavahel väikses kausis läbi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



