Joululoma 1 – Jôulupuhkus 1: Suomussalmi, Ruka, Kuusamo

FIN Olimme perheen kanssa välipäivien aikana joululomalla Espoo- Kajaani-Suomussalmi-Ruka- Kuusamo-Rovaniemi- Espoo. Oli tarkoitus ajaa myös Ivaloon katsomaan Saariselkää, mutta melkein koko meidän matkaamme aika pyrytti, näkyvyys oli huono tai erittäin huono ja siksi oli viisaampi luopua Ivalosta. Matkan päämäärä oli Joulupukin Pajakylä Rovaniemellä. Minulle tuli siitä matkasta yllättäen myös tarinoiden ja ruoka-matka Kainuun ja Lappiin sekä napsin kahdella kameralla kuvia (järjestelmäkamera ja kännykkäkamera). Pohjoisessa oli polaariyö, lumipyry, kova ajokeli, pakkasta ja meillä oma aikataulumme sekä sen takia kuvat eivät ole kovin laadukkaita. Silti aika hyvän kuvagallerian matkasta sain. Klikkaa kuvilla, niin näet ne isoina.

EST Olime perega aastalôpus jôulude ja vana-aasta vahelistel päevadel jôulupuhkusel Espoo-Kajaani-Suomussalmi-Ruka-Kuusamo-Rovaniemi-Espoo. Kavandasime minna ka Ivalosse vaatama Saariselkä, aga peaaegu kogu meie sôidu ajal sadas lund ja tuiskas, nähtavus oli halb vôi eriti halb ja sellepärast oli targem loobuda Ivalo-môttest. Meie reisi eesmärk oli minna Jôuluvana külla Rovaniemel. Minule tuli sôidust üllatatdes ka juttude ja toidu-reis Kainuusse ja lappi ning vôtsin oma môlema kaameraga, mobiili- ja Sonykaameraga, pilte. Pôhjas oli polaaröö, tuisk, rasked sôidutingimused, pakane ja meil oli ka oma ajagraafik ning sellepärast pildid ei ole eriti kvaliteetsed, aga ikkagi, päris hea pildigalerii reisist sain. Kliki piltidel, siis näed need suurena.

FIN Olimme iltamyöhä Kajaanissa ja heti aamulla jatkoimme matkaa kohti Suomussalmea. Suomussalmella teimme pysähdyksen ja kävimme Jalonniemessä kahvilla.

EST Olime hilja ôhtul Kajaanis ja kohe hommikul jätkasime sôitu Suomussalme. Seal tegime peatuse ja käisime Jalonniemi nimelises reisibüroos-keskuses kohvi joomas.

FIN Siellä oli myös matkatoimisto, otin esitteitä kotiin luettavaksi mukaan ja napsin ympäristöstä muutamia kuvia. Sisäkuvat on otettu matkatoimiston henkilökunnan luvalla. Kotona selvisi syvemmin minulle, miten runsas historia on Suomussalmella ja Kainuulla. Yhdessä lyhyessä postauksessa ei pysty siitä kertomaan. Jokainen voi lukea itse Suomussalmen historiasta, Hossan erämaasta ja sen kivikauden kalliomaalauksesta. Usein teki Lönnrot Kajaanin, Suomussalmen ja Kuusamon kautta omia kansanrunojen keräysmatkoja. Suomusalmelle Niettusaarelle on haudattu Suomusalmelta kotoisin oleva kansankirjailija Ilmari Kianto (7.5.1874-27.4.1970). Kansa muistaa ja kertoo, miten Kiantajärven kevätjää oli notkahtanut tuhansien kyläläisten painon alla kun he olivat saattamassa rakastaa kirjailijaa viimeiselle matkalle Niettusaarelle.

EST Vôtsin matkabüroost kaasa kohalikke brosüüre kodus lugemiseks ja vôtsin selle ümbrusest pilte. Sees vôetud pildid on pildistatud matkabüroo töötajate loel. Kodus selgus minule rohkem, kui rikkalik ajalugu on Suomussalmes ja Kainuus. Ühes lühikese postituses ei suuda seda edasi anda. Igaüks vôib ise lugeda Suomussalme ajaloost, Hossa ürgsest loodusest ja selle kiviaja kaljumaalidest. Sageli tegi Lönnrot Kajaani, Suomussalme ja Kuusamo kaudu oma rahvalaulude korjamiseretki. Suomussalmesle Niettusaarele on maetud Suomussalmest pärit rahvakirjanik Ilmari Kianto (7.5.1874 – 27.4.1970). Rahvas mäletab ja räägib, kuidas Kiantajärve kevadjää oli naksunud ja vajunud tuhandete külaelanike all kui nad olid armast rahvakirjanikku ära saatmas tema viimasel teekonnal Niettusaarele.

FIN Suomusalmen yksi synkimmistä tarinoista on Raatteen tien taistelu. Siitä ei pääse yli eikä ympäri sekä heti muistutuksen siitä saa kun näkee matkatoimiston ilmoitustaululla ilmoituksen, että matkatoimistosta voi ostaa dvd:n Suomussalmi Talvisodassa.

EST Suomussalme üks süngem lugu on Raatte tee lahing Talvesôjas. Sellest ei pääse üle ega ümber kui Suomussalmest räägitakse ning matkabüroo teadetetahvilil selle meenutamiseks näeb kohe, et matkabüroost vôib osta dvd Suomussalmi Talvesôjas. Raatte tee lahing pähklikoores: jaanuari alguses 1940 planeerisid Vene armeed Suomussalmest Ouluni Soome läbi lôigata ja nii vallutada maa kahelt poolt. Juhtus nii, et soomlased andsid venelaste 44.divisjonil tulla piki kitsast Raatte külateed Soome sisemaale umbes 20 km. Soomlased katkesasid tee môlemalt poolt ning kahelt poolt metsast ründasid vaenlast valgetes kaitseriietes suuskadel üle paksu lume tulevad soome automaatidega varustatud soome sôdurid. Venelased olid ümber piiratud ja sinna nad jäid... Lahingus langes 18 000 venelast ja ukrainlast ja 800 soomlast. Olen leidnud erinevaid arve môlemate vägede langenutest. See lahing on oma traagilisuse poolest jäänud II Maailmasôja ajaloosse. Venelased ristisid soomlased ”valgeks surmaks” ("valkoinen kuolema").

FIN Söin Jalonniemessä elämäni ensimmäisen rönttösen. Se on kainuulainen perinneruoka, sen ympärillä on kova ruiskuori, täytteenä sisällä imelletty puolukka ja peruna. Kuin Kainuu ja sen historia. Kainuun rönttösellä on EU:n nimisuoja ”Kainuun Rönttönen”. Minä pidin siitä piirakasta. En usko, että yritän sitä kotona itse leipoa, mutta näin läpikulkumatkalla mielelläni syön sitä.

EST Sôin Jaloniemes oma elu esimese rönttön-nimelise piruka. See on kainuulane rahvatoit, selle ümber on kôva rukkitaignakoor, täidisena sees imendatud pohla- ja kartulisegu. Rönttönen nagu Kainuu ajalugu. Kainuu rönttösel on EL poolt kaitstud nimi ”Kainuu Rönttönen”. Minule see pirukas meeldis. Ei usu, et ma kodus proovin seda küpsetada, aga nii läbisôidureisil meeleldi söön seda.

FIN Jalonniemessä oli myymälä, missä oli laaja valikoima kainuulaisia ja Pohjoismaan herkkuja. Marja-, kala- ja lihasäilykkeiden valikoima oli minulle sen verran kirjava, että päätin ostaa minulle kaikista eksoottisimpia tuotteita.

EST Jaloniemes oli kauplus, kus oli müügil lai valik Kainuu ja Pôhjamaa delikatesse. Marja-, kala- ja lihakonservide valik oli nii kirju, et otsustasin osta endale kôige eksootilisemad tooted.

FIN Näin ostin pullon kaarnikkan mehua ja tervamuikkuja.
EST Ostsin varesemarjamahla ja tôrvarääbiseid!

FIN Suomusalmen kivikauden kulttuuri heiastuu nykypäivässä. "Kalliomaalaukset" Jaloniemen keskuksen sisällä.

EST Suomussalme kiviaja kltuur peegeldub tänapäevas. "Kaljumaalingud" Jaloniemi keskuses.

FIN Suomussalmelta on kotoisin suomalainen F1 kuski Heikki Kovalainen. Sen muistoksi on pystytetty Jaloniemen eteen pylvääseen F1-auto.

EST Suomussalmelt on pärit soome F1 sôitja Heikki Kovalainen. Selle meenutamiseks on püstitetud Jaloniemi ette tulpa F1-auto.

FIN Suomusalmelta ajoimme lumipyryssä kohti Rukaa. Liki 230 hiihtopäivää vuodessa tekevät Rukasta yhden Euroopan lumivarmimmista laskettelukohteista.
Kuvassa auton ikkunasta kuvattu Rukan rinne ja valot.

EST Suomussalmest sôitsime lumetuisus Ruka suunas. Ligi 230 suusapäeva aastas teevad Rukast ühe Euroopa lumekindlama mäesuusatamisekeskuse. Pildil auto aknast pildistatud Ruka nôlvad ja valgused.

FIN Kävimme Rukan kylässä katsomassa kylän tunnelma ja rinteitä.
EST Käisime Ruka-külas vaatamas küla meeleolusid ja nôlvu.

FIN Kalle Palanderia mainoskuvissa näimme kaksi kertaa. Kotona luin Wikipediasta, että hänen alppihiihdon aktiiviuran viimeinen seura oli juuri Ruka Slalom.

EST Soome mäesuusataja Kalle Palanderiga reklaame nägime kaks korda külas. Kodus lugesin Wikipediast, et tema mäesuusatamise aktiivse karjääri ajal viimane selts oli just Ruka Slalom. Kalle Palander lôpetas aktiivse karjääri septembris 2012.

FIN Rukan kylässä söimme paikan päällä leivotun jättimunkin. Se oli kokonaisen salaattilautasen kokoinen munkki, pehmeä, tuore ja sokerinen. Nam!

EST Ruka-külas sôime koha peal küpsetatud hiigelpontsiku. See oli salatitaldriku suurune, pehme, värske ja suhkrune. Nami!

FIN Kahvilan seinällä noitarumpu-lamppu.
EST Kohviku seinal nôiatrumm-lamp.

FIN Sen jälkeen alkoi jatkuvasti pahenevassa lumipyryssä meidän ajomatkamme kohti Kuusamoa. Olimme Rukan kylästä ehtineet kääntyä maantielle, kun meistä ajoi ohi ambulansseja. Me emme olleet ajaneet Rukalta kovin monta kilometriä eteenpäin, kun maantie on suljettu ja rajavartijat neuvoivat meille ympäriajon reitin Kuusamoon. Näimme tien varressa pelottavan pitkän letkan ambulansseja ja virka-autoja. Ei voinut olla ajattelematta: pelastiko Rukan jättimunkki perheemme siitä kolarista, mikä katkaisi tien?

EST Selle järgi algas pidevalt pahenevas lumetuisus meie sôit Kuusamo suunas. Olime Rukalt jôudnud pöörata maanteele, kui meist sôitsid mööda kiirabiautod. Me ei jôudnud Rukalt eriti kaugele kui maantee oli suletud ja piirivalve ôpetas meile, kuidas ümbersôidu kaudu pääseb uuesti Kuusamo-teele. Nägime autost tee ääres kartustäratava pika rivi ambulansse ja ameti-autosid. Peast käis môtevälgatus läbi: kas Ruka hiigelpotsiku söömine päästis meid sellest avariist, mis katkestas tee?

FIN Jännitteitä saimme tuntea koko matkan ajan, koska klo 15 aikana oli jo aika hämärä. Alkoi porokasvatusalue ja olimme joutuneet Lappiin. Noin 20 kilometriä ennen Kuusamoa pyrytti jo niin pahasti, että pystyi näkemään vaan auton eteen. Tien aurattuja reunoja oli vaikea tunnistaa ja maanpinta oli valkoista. Mistä kulkee maantie?! Täyslumihelvetti oli silloin kun yksi auto ajoi lumipyryssä meidän edessämme ja tukkirekka tuli meille vastaan. Silloin minulle tulivat perhoset vatsaan. Kaikki oli ympärillä valkoista. Ajonopeus 20-40 km/h:ssa. Siinä matkalla teimme päätöksen, ettei enää Ivaloon. Hyvä kun ehdimme ehjänä Kuusamoon. (Kännykkäkameran kuva autosta tielle). Silloin kuin oli vielä hämärää, odotimme innolla nähdäksemme poroja, mutta näimme vaan kerran yhden porotokan pimeässä Kuusamon tien varressa lumihangessa kököttämässä. Poroerotus on marras-joulukuussa. Olivatko ne vielä aitauksissa?!

EST Pingeid saime tunda kogu sôidu ajal, sest klo 15 oli juba üsna hämar. Algas pôhjapôdrakasvatuspiirkond ja olime jôudnud Lappi. Umbes 20 kilomeetrit enne Kuusamot tuiskas nii kôvasti, et nägi ainult auto ette. Tee lumest puhastatud ääri oli raske tunnistada ja kogu maapind oli valge. Kust läheb maantee?! Täislumipôrgu oli siis kui üks auto sôitis meie ees ja vastu sôitis palgiveoauto. Siis tulid minule liblikad kôhtu. Kôik ümberringi oli valge. Sôidukiirus 20-40 km/h:s. Sellel teelôigul tegime otsuse, et me ei sôida enam Ivalosse. Hea kui pääseme tervena Kuusamosse. (Mobiilkuva autost teele). Siis kui oli veel hämar, ootasime innuga, et näha pôhjapôtru, aga nägime neid oma sôidu ajal teel ainult ühe korra Kuusamo tee ääres lumihanges könutamas. Pôhjapôdrakarjade eraldamine on novembris-jôulukuus. Vôib-olla, et need olid veel suurtes aedades?!

FIN Suuri helpotus valtasi meitä kun näimme Kuusamon valoja! Kiitos puolisoni ja hänen neliveto-autonsa! Kuusamossa menimme Prismalle kahville. Jo automatkalla läpi Ylä-Kainuun, sain tuntuman paikkakunnan luonnon ja maisemien mahtavuudesta, karusta kauneudesta, tykkyjäässä talviunessa nukkuvista Lapin kuusista, polaariyössä korvissa ja metsissä juoksentelevista susista, porotokista vaeltamassa paikasta toiseen jäkälän etsimisen matkoilla ja Venäjältä yli rajan tulevista ruskeakarhuista! Kuusamo ja karhut! Siitä heti muistutus Prisman seinältä…

EST Suur kergendus valdas meid kui nägime Kuusamo valgustust. Suur tänu armas abikaasa ja tema nelikveduga auto! Kuusamos käisime Prismal kohvil. Juba autosôidu ajal läbi Üla-Kainuu sain tunde maakonna loodusest ja maastike vôimsusest, selle karmist ilust, tykkyjääs (paks kôva lumekiht puudel) uinuvatest Lapi kuuskedest, polaaröös kôrves ja metsades sörkivatest huntidest, pôhjapôdrakarjadest rändamas sambliku otsingutel ja Venemaalt üle raja tulevad pruunkarud! Kuusamo ja karud! Sellest meeldetuletus Prisma seinalt…

FIN …. ja toinen muistutus Sokos hotellin Kuusamon tuulikaapista! Ruskeakarhu on Suomen ja Venäjän kansalliseläin. Siellä he vaeltavat yli Suomen ja Venäjän rajan ja molemmilla puolilla rajaa.

EST … ja teine meeldetuletus Sokos hotelli Kuusamo sissekäigu esikust! Pruunkaru on Soome ja Venamaa rahvusloom. Seal need rändavad üle Soome ja Venemaa piiri ja môlemal pool piiri.

FIN Olimme nälkäisiä kuin sudet ja menimme syömään hotellin ravintolaan Toreroon. En pistänyt hampaitani heti poroon! Puolisoni, jolle ovat nämä alueet tuttuja, suositteli syödä paikallisia kuuluisia muikkuja. Näin tilasin Paistetut muikut sipulivoin ja perunamuusin kera. Ruokalistalta luki, miten 60-luvulla paikalliset asukkaat ristivät muikun ”Kitkan Viisaaksi”. Viisaaksi siksi, että vaikka kalat olisivat päässeet Kitkajokea pitkin myötävirtaan Neuvostoliittoon, ne kuitenkin uivat vastavirtaan Suomeen. Sielläpäin kansa osaa kertoa runoja ja tarinoita. Muikut olivat hyviä ja sipulivoi kruunasi ne.

EST Olime näljased kui hundid ja läksime sööma hotelli restorani Torerosse. Ei pistnud oma hambaid kohe pôhjapôtra! Abikaasa, kellele on need kohad tuttavad, soovitas süüa kohalikke kuulsaid rääbiseid. Nii tellisin Praetud rääbised sibulavôi ja kartulipudruga. Menüüs luges, kuidas 60-aastatel kohalikud elanikud ristisid rääbised ”Kitka Targaks”. (Kitkajôgi on Kuusamo pôhjaosas). Targaks sellepärast, et kuigi kalad oleksid pääsenud Kitkajôe kaudu voolusuunas Nôukogude Liittu, need ujusid vastuvoolu ikkagi Soome tagasi. Sealpool rahvas oskab rääkida lugusid. Rääbised oli head ja sibulavôi kroonis need.

FIN Jälkiruokana söin Haudutetun leipäjuuston ja lakkoja mustikka-vadelma- ja lakkasiirapilla. Se oli tarkoitettu syödä lusikalla, mutta minä kaipasin haarukkaa ja veitsiä, sen verran kumimainen oli lämmin leipäjuusto, mutta kastike oli miellyttävä kermainen ja silkkinen. Mielestäni oli erittäin kiitollista, että Toreron oman ruokalistan välissä oli Kuusamon ruokalista paikallisilla herkuilla, koska ainakin minä haluan maistaa matkoilla paikallista ruokaa. Ruoka kertoo parhaiten ilman kielimuuria kansasta. Muistan, että Kuusamon listalta löytyi alkudrinkkinä mm. Poron kyyneleet ja Karhuverta. Ruokana oli tarjolla tietenkin poroa, lohta ja riekon rintaa. En voinut olla hiljaisesti hymyilemättä espanjalaisessa ravintolassa Itä-Lapissa, missä ruoan töi meille pöytään kiinalainen kokki...

EST Magustoiduks sôin Hautatud leivajuustu ja murakaid mustika-vaarika- ja murakasiirupiga. Seda pidi süüa lusikaga, aga mina igatsesin kahvlit ja nuga, niipalju sitke oli juust. Aga kaste oli koorene ja siidine. Minu arust on eriiti meeldiv, et Torero oma Hispaania-menüü lisaks oli olemas Kuusamo-menüü kohalike toitudega. Toit räägib ilma keeleliste takistusteta kohalikust rahvast. Mäletan, et menüüs oli aperatiividena mh. Pôhjapôdra pisarad ja Karu veri. Toiduks pakuti muidugi pôhjapôdraliha, lôhet ja metskanat. Ei vôinud olla vaikselt muigamata hispaania restoranis Ida-Lapis, kus söögi tôi meile lauale Hiina päritoluga kokk...

FIN Kävelimme väsyneinä ja onnellisina huoneeseemme. Käytävällä kyltti, mikä muistutti taas luonnon helmassa olemista. Oli vielä kalojen nimiä jne.

EST Läksime väsinutena tagasi oma hotellituppa. Koridoris oli silt, mis tuletas veel meelde looduse hôlmas olemist. Saalidel on marjade nimed: murakas ja jôhvikas. Oli veel kalade nimesid jne.

FIN Yöuneni olivat syvät, näin lunta ja pyryä. Valkoinen lumi tunkeutui kaikkiin aivo- ja ihosoluihini, liikuin unessani Kalevalan runojen jalanjäljillä, tunturimaisemissa, oli alkanut Lapin taika…

EST Ööuned oli sügavad, nägin unes lund ja tuisku. Valge lumi tungis minu kôikidesse aju- ja keharakkudesse, liikusin unes Kalevala värsside jalajälgedel, ürgsetel loodusmaastikel, oli alganud Lapi lummus…

Katso myös Joululoma 2, Joulupukin Pajakylä, Rovaniemi.

Vaata ka Jôulupuhkus 2, Jôuluvana küla, Rovaniemi.