Sassi strutsitilaan (sijaitsee Imaveressa, Keski-Eestissä). Mainio ohjelma kävelykuntoisille ikä-ihmisille ja eri sukupolvista syntymäpäivävieraille lämpimän ruoan ja kakku-kahvin syömisen väliin. Maatila oli vielä sopivan ajomatkan päässä.
EST Ühel pilvisel oktoobrikuu laupäeval käisime minu ema sünnipäevakülalistega tutvumas Sassi jaanalinnutaluga (asub Imaveres, Kesk-Eestis). Suurepärane programm kôndimisvôimelistele vanainimestele ja eri sugupôlvest sünnipäevakülalistele sooja toidu ning tordi-kohvi söömise vahele. Farm oli veel sobiva autosôidu kaugusel.
FIN Strutsit ovat hyvin haastavia kuvattavia, koska heidän liikkeet ovat hyvin nopeita ja joustavia. He ovat uteliaita. Kuvalla maatilan isäntä Innar Rohtsalu puhumassa meille strusteista ja maatilasta. Taustalla mustavärinen strutsi Afrikasta ja harmaan värinen Australiasta.
EST Jaanalinde on päris raske pildistada, sest nende liigutused on kiired ja paendlikud. Nad on uudishimulikud. Pildil talu peremees Innar Rohtsalu rääkimas meile jaanalindudest ja talust. Taustal musta värvi jaanalind Aafrikast ja halli värvi Austraaliast.
FIN Strutsin isot silmät ovat kauniita. Niihin voi uppoutua.
EST Jaanalinnu suured silmad on kaunid. Nendesse vôib ära uppuda.
FIN Strutsin sulat ovat terävät kuin kuusenhavut.
EST Jaanalinnu suled on teravad kui kuuseokkad.
FIN Strutsin jalkojen iskuvoima tappaa leijonan.
EST Jaanalinnu jalgade löögijôud tapab lôvi.
FIN Sassi maatilalla on muitakin lintuja. Kuvassa on viisas papukaija joka puhuu eestiä, englantia ja saksaa. Meille se sanoi: ”Hello!”
EST Sassi talus on muid linde ka. Pildil on tark papakoi, kes räägib eesti, inglise ja saksa keelt. Meile ta ütles: ”Hello!”
FIN Intian riikinkukko (naaras) seisomassa tolpalla.
EST India emane paabulind posti otsas.
FIN ... uros katsomassa läpi verkkoaidan.
EST ... ja isane vaatmas läbi vôrkaia.
FIN Maatilalla on oma pieni myymälä. Ovella emäntä Inge Karu (nimi internetistä).
EST Talul on oma väike pood. Poe uksel perenaine Inge Karu (nimi internetist).
FIN Intian riikinkukon (uroksen) upeat sulat maatilan myymälässä.
EST India isase paabulinnu uhked värvilised suled farmi poes.
FIN Strutsin munan kuori on 3 mm paksu ja siihen porataan aukko molempaan päähän, näin valuvat keltuainen ja valkuainen kuoresta ulos. Yhdestä strutsin munasta voi valmistaa munakkaan 12 hengelle, siitä saa 3 muhkeaa täytekakkua ja 6 kääretorttua. Munan kuoresta voi valmistaa koruja, kulhoja ja valaisimia.
EST Jaanalinnu muna koor on 3 mm paks ja sellele puuritakse molemasse otsa auk sisse, nii valub munakollane ja -valge koorest välja. Ühest jaanalinnumunast vôib valmistada omleti 12 inimesele, sellest saab 3 uhket torti ja 6 rullbiskviiti. Muna koorest vôib valmistada ehteid, kausse ja laternaid.
FIN Strutsin rasvasta keitetään saippua, mikä tekee ihon erittyisen pehmeäksi, siksi se saippu on erittäin suositteltava ihmisille joilla on kuiva iho.
EST Jaanalinnu rasvast keedetakse seepi, mis teeb naha eriti pehmeks ja sellepärast on se seep soovitatav inimestele, kellel on kuiv nahk.
FIN Strustin lihasta valmistetaan mm. savumakkaraa, mitä syödään oluen kanssa: eli sitä nautitaan viipaleina.
EST Jaanalinnu lihast valmistatakse mh. suitsuvorsti, mida süüakse ôlle kôrvale: ehk teisiti vorsti nauditakse lôikudena.
FIN Isäntäväki suositteli tulla vierailemaan juhannuksen aikana maatilalle, silloin on siellä kauneinta. Varmasti menen vielä kerran sinne hakemaan sen jättimunan ja järjestän munakkaan juhlat.
Kuvat ovat julkaistu Sassi maatilan emännän ja isännän luvalla.
EST Pererahvas soovitas minna taluga tutvuma jaanipäeva paiku, siis on talu kôige ilusam. Kindlasti lähen sinna veel teisel korral ja toon ära selle hiigelmuna ja korraldan omletipeo.
Pildid on avaldatud Sassi talu perenaise ja peremehe loal.
Kiva postaus. Pääsisipä käymään.... tuo saippua-asia olikin ihan uutta.
VastaaPoistaMimmi M - Oli kiva tutustumiskäynti sinne myös. Minuakin saippua yllätti, en ole vielä kokeillut niitä, ehkä tänään tai huomenna. Se hieno saippua on jalkakylpyjä varten. Jos olet matkalla Tallinnasta Tarttoon, silloin pysähtyy puoleen väliin, eli Imavereen. Se maatila on ihan ison maantien tuntumassa, suositeltava soittaa etukäteen. Jos olet ison seurueen kanssa liikkeellä, voitte tilata tämän kuuluisan strutsimunakkaan, emäntä valmistaa sitä paikan päällä ja siellä on iso ulkogrilli-keittiö. Kaunista viikonloppua!
VastaaPoistaKiva blogi! Keski-Eesti on kuitenkin suomeksi Keski-VIRO.
VastaaPoistaHei Irene! Kiitos sinulle! Tämä Viro/Eesti virolainen/eestiläinen aihe on ollut silloin tällöin mediassa esillä ja on keskusteltu siitä, kumpaa nimeä Virosta/Eestistä ja virolaisista/eestiläisistä käyttää? kumpi on oikein? Muistan kerran käsiteltiin sitä aihetta myös iltapäivänlehdessä lukijapalstalla ja tuotiin esille mm. eestiläisten näkökulma asiasta. Eestiläiset ovat kansa, joka asuu Eestissä. Eesti tarkoittaa koko maata, missä eestiläiset asuvat. Viro on viittaus Eestin maakunnille (Ida- ja Lääne-Virumaa), mitkä sijaitsevat Eestin pohjoisrannikolla. Se on alueena myös yksi suuri Virumaa. Sana Viru on muuttunut Suomessa Viroksi. Eestiläisille kuulostaa virolainen kuin virumaalane. Vaikka Eestissäkin on yleisesti tiedossa, että me, eestiläiset, olemme Suomessa virolaiset ja Eesti on Suomessa Viro, me olemme eestiläiset, jotka asuvat Eestinmaalla. Kerran vuosia sitten menin Suomessa postiin ja halusin lähettää kirjattua kirjettä Eestiin ja postin työntekijät ryhtyi paniikissa etsimään omalta listalta Eestin nimeä, mihin tämä kirje lähetetään? mikä maa? Tajusin sen sekä sanoin: ”Viroon.” Postin työntekijä ymmärsi heti, mihin kirje lähetetään. Vaan joskus kansainvälisissä kilpailuissa ja tapahtumissa kuulen, miten suomen juontajat/selostajat sanovat Eestin meidän maaksi. Se kuullosta eestiläisen korvissa hienosti.
VastaaPoistaTodennäköisesti ovat sanat Viro ja virolainen jäänyt suomalaisten mieleen juuri sen takia, että Virumaa sijaitsee Eestin pohjoisrannikolla sekä vuosisatoja on harrastettu kaupankäyntiä, mm. viljan ja silakan vaihtokauppaa, kahden maan välissä (Kymenlaakso – Virumaa). Kävin vuosia sitten Kaakkois-Suomessa Seprapäivillä (Sôbrapäevadel eli Ystävänpäivillä), kahden maan tapahtumassa, missä mm. käsiteltiin Kymenlaakson ja Virumaan yhteistä historiaa, oli niin yleistä ja tavallista mennä vaihtokauppaa täynnä veneillä toiselle maalle ja palata uudella tavaralla kotiin. Suomalaiset ovat muokanneet Virun Viroksi ja se on muuttunut maan yleiseksi nimeksi Suomessa.
Että paremmin ymmärtää eestiläisen puolelta, miten virolainen eestiläisen korvissa kuulostaa, tuon esimerkin. Miten suomalaiset ymmärtävät asian kun Eestin virallisissa papereissa ja puheenkielessä suomalaiset ovat eestiläisille kymenlaaksolaiset ja Suomi on Kymenlaakso?
Hyvä, historia on muokannut ihmisten käsityksiä Eestistä ja vaikka tiedän, että Suomessa on yleisesti käytössä sana Viro, otan oikeuden käyttää omassa blogissa sanaa Eesti. Kieliopillisesti ja faktatietoisesti se ei ole väärä, vaikka suomalaisissa se voi aiheuttaa hämmennystä.
P.S. Lisään vielä edelliseen, Suomesta vietiin Virumaalle silakkaa ja Virumaalta tuotiin Kymenlaaksoon viljaa. Virumaalla on viljavat pellot ja se on edelleen yksi Eestin "vilja aitta".
VastaaPoista