torstai 14. huhtikuuta 2011

Valokuvahaaste

Sain haasteen Maijulta blogista Männiköllä. Minun pitää toimia ohjeiden mukaan ja lähettää haaste eteenpäin 4 blogille. Olen huomannut, miten tunnustuksiin ja haasteisiin blogien ylläpitäjät suhtautuvat eri tavalla. Minä olen kiitollinen, että minua muistetaan. Jatkuvassa kasvavassa blogien määrässä se ei olekaan niin itsestään selvä asia.

Valokuvahaasteen säännöt:
1. Avaa neljäs kansiosi, jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva ja julkaise se blogissasi
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama






1.-3. Minulla on valtavasti kuvia kansiossa ja tähän haasteeseen sitten pääsi tyttärestämme 1 vuosi sitten otettu kuva. Hän on kuvalla 1 vuosi 3 kuukautta vanha. Minä olin silloin hänen kanssa kotona hoitovapaalla. Niin miten kuvasta näkee, hän on keittiöhommissa ja silloin oli hänellä tavaroiden levittämisen kehitysjakso menossa. Hän oli minun kanssa keittiössä ja että saisin itse tehdä kotitöitä, annoin hänellä rauhassa levittää keittiön alalaatikosta vaarattomia keittiövälineitä lattialle. Se oli aika, kun hän oppii itsenäisesti syömään ja joka ikisen syöntikerran jälkeen pesin keittiön pöydän, seinät ja lattian, niin että lattia oli meillä aina puhdas. Kiva kun tämän valokuvahaasteen kautta pääsi yksi kuva tyttärestä blogiin. Nimittäin olen miettinyt, että voisin julkaista blogissa kuvia kotikeittiön lapsiperheen arjesta ja näyttää, mitä kulisseissa tapahtuu. Mutta sitten olen ajatellut, että kaikki sen tietävät, minkälaista on lapsiperheen elämä ja siinä ei ole mitään niin erityistä.

4. Haastan seuraavat blogit valokuvahaasteeseen kuvien perusteella. Niissä blogeissa on kuvia, mitkä ovat jääneet vahvasti minun muistiin:

- Omenaminttu: noin 1 vuosi sitten enne kun olin oman blogin perustanut löysin Omenamintun blogin Googlesta ja laitoin sen heti Suosikkeihin. Nyt olen melkein 1 vuosi itse blogia pitänyt ja ihailen edelleen Omenamintun blogissa olevien kuvien ja reseptien tasaista korkeaa laatua. Ruoka-blogin ylläpitäminen ei ole mitään niin helppo juttu kun voisi luulla.

- Chez Jasu: Vaikutuksen teki postaus Lampaan paloittelun lyhyt oppimäärä. Se toi mieleen minun lapsuudenkodin, koska meillä kasvatettiin lampaita ja isä teurasti niitä. Kotieläimien teurastaminen ja ruhon paloitteleminen on mielestäni taitoa ja nykyaikana harvat enää sitä osaavat.

- Profa köögipool ( suomeksi jotain Profa'n keittiön puoli). Blogin ylätunnisteessa on iso kuva savukinkuista. Blogissa löytyvät myös savu-uunin rakentamisen ohjeet. Se kuva tuo taas mieleen minun lapsuuden, koska meidän isä savusti kotona niin savupöntössä kuin saunassa kinkkuja.

- Christians mat och minnen, samlade recept. Min kokbok på nätet: postus UNICEF appeals to you! Minulla ei löytyy sanoja tunteiden kuvaamiseksi, mitä se video minussa herätti. On hyvin kiitollista kun sellaisia postauksia tehdään juuri ruokablogissa.

8 kommenttia:

  1. Kuvan avulla kurkisus ruokablogin pitäjän keittiöön. Pääsimme katsomaan miten lapsiperheessä kokkaillaan ;)

    Tomorrow 12.00 cafe au lait :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kovasti, että muistit minua :) Mutta arvaapas mitä, neljännessä kansiossa ei ollut mitään julkaisukelpoista. Sitten menin ulkoiselta kovalevyltä katsomaan ja sielläkin oli sellaista mitä en blogiin voi laittaa. En viitsi fuskatakaan, joten en nyt sitten taida osallistua, sorry!

    Hauskan kuva sinulla neljännessä kansiossa! Kun oma tyttöni oli pieni, muistan kuinka hän keittiössä istua napotti alalaatikon edessä ja leikki keittiövälineillä. Hän viihtyi mainiosti ja minä kokkailin ;)

    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Hei Omenaminttu! Harkintaa voi käyttää. Jos antaa lapsella tehdä hänelle miellyttäviä (ja vaarattomia) asioita, saa itse rauhassa tehdä omia asioita/töitä. Näin on monet ruokaretseptit joutunut tähän blogiin. Kaunista viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
  4. Arvostan kovasti sitä että annat lapsesi vapaasti leikkiä keittiössä, oli se sitten mitä tahansa keittiöön kuuluvaa puuhaa, se antaa lapselle mahdolisuuden hyvälle kasvulle ruokaa kohtaan ja samalla kehitää niiden omatuntoa. Sitä nimitetään Sapeereksi ja om yksi niistä suurista vaikuteista jota pyrimme mahdolisimman monelle aikuiselle opettaa, kuinka sita voidaan havannoilistaa kodissa.
    Se että antaa lapsien osallistua keittiöpuuhiin jo varhaisessa vaiheessa ilman erityisiä vaatimuksia antaa lapselle hyvän perustan luoda itselleen sitten omassa elämässään hyvän ruokakultuurin, eikö vaan? Yritän parhaani mukaan saada tämän haasteen toteuduttua blogillani, kiitos.

    VastaaPoista
  5. Ihastuttava kuva pikku keittäjättärestä!
    Oikea hyväntuulen kuva.
    Ihanaista ehtoon jatkoa ja namu unia!

    VastaaPoista
  6. Christian: kiitos! Se on tavoite, että lapsemme tottuisi syömään monipuolisesti ja osaisi itsekin laittaa ruokaa. En tietänyt, että se on Sapeeres. Minulla on paljon tuttuja lapsiperheitä ja heillä on samanlaista kotona, hienoa. Hyvää Pääsiäistä sinulle!

    Tarina: Nyt kuva naurattaa ja lämmittää. Kun pesin keittiötä ja lasta syömisen jälkeen oli hymy vähissä. Muistaakseni sinä olet mummo. Sinulle tuttu kuvio kun pienet lapset puuhastelevat keittiössä. Kaunista Pääsiäisviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  7. Juu-u äitiä ei välttämättä ihan kaikki oppimismetodit naurata vasta kuin kotvan päästä.
    Mitenpä mukulat muuten oppisivat, jos ei saa harjoitella.
    Mummuna sitä voipi kattella joitakuita asioita sormien läpi ;o)

    VastaaPoista

Sivut - Leheküljed

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...