Tämä ohje on kirjasta Nautinnollinen kahvihetki. Tämä kahvijuoma on saanut nimensä kun friisit halusivat salata romminjuontinsa pastorilta laittamalla kermahupun mukiinsa, pastori nimitti heitä ”farisealaiseksi”. Eräs saksalainen tuomioistuin totesi muuten v. 1981, että oikeassa ”farisealaisessa” täytyy olla paljon enemmän rommia mukia kohden kuin 2 cl.
4 annosta
Valmistusaika 15 minuuttia
2 dl kermaa
8 rkl sokeria
16-24 cl tummaa rommia (54%)
6 dl kuumaa vahvaa kahvia
Vatkaa kerma notkeaksi vaahdoksi. Lämmitä sokerilla maustettu rommi kattilassa ja annostele korkeisiin laseihin. Täytä sitten lasit kahvilla. Valuta kerma lusikanvartta pitkin laseihin niin että se jää pinnalle kellumaan. Tarjoa heti.
*****
See retsept on raamatust Nautinnollinen kahvihetki (Naudinguline kohvihetk). See kohvijook on saanud oma nime kui friisid tahtsid pastorilt salata oma rummijoomist pannes kooremütsi oma tassi ja pastor nimetas neid ”variserideks”. Üks saksa kohus on ära märkinud aastal 1981, et ôiges ”variseris” peab olema rummi ühe tassi kohta rohkem kui 2 cl.
4 portsjonit
Valmistusaeg 15 minutit
2 dl rôôska koort
8 sl suhkrut
16-24 cl tumedat rummi (54%)
6 dl kuuma kanget kohvi
Vahusta koor kergeks vahuks. Soojenda suhkruga maitsestatud rumm väikses kastrulis ja jaga see kôrgetesse klaasidesse. Täida klaasid kohviga. Nôruta koort piki lusikavart klaasidesse nii et see jääb pinnale hôljuma. Serveeri kohe.
;o) konstit ovat monet, kun friisit rommia halusivat.
VastaaPoistaKeväistä viikkoa koko perheelle!
Minä rakastan tarinoita, kansa on nokkela keksimään keinoja, mutta pastori oli sama nokkela. Kahvijuoma syntyi. Kaunista kevättä sinullekin!
PoistaOi nams! Tämmönen olis kyllä niin ihana vaihtoehto sille perinteiselle kahvikupposelle :-)
VastaaPoistaNuo alapuolella olevat spagetti-munakoisokääröt näyttävät superhyviltä. Tuli ihan kamala nälkä! :D
On kyllä hyvä kahvin vaihtoehto ja vielä hyvä jälkiruoan vaihtoehto, koska siinä on kahvi ja jälkiruoka samassa kupissa. Kirjassa on enemmistössä kahvijuomissa on alkoholia, mutta sellaista juomaa onkin tarkoitettu vaan yksi kuppi juoda. Jatkossa laitan tänne myös alkoholittomia kahvijuomia. Samassa kirjassa on leivonnaisten reseptejä ja huomasin, että kahvijuomien kalorimäärä verrattuna leivonnaisiin oli puolet pienempi. Hyvä!
PoistaNämä munakoisokääröt ovat todella hyviä. Niiden kanssa on kyllä vähän työtä, mutta lopputulos palkitsee työn. Kirjassa laitettiin kääröt uunipelille, mutta minulla tulivat niin suuret kääröt, että laiton ne vuokaan, silloin pysyvät paremmin kasassa. Tein ohjeen mukaan täytettä, mutta sain sitä aika paljon.
Hieno ohje. Tulee mieleen noista tarinoista tarina long island iced tean synnystä. Tarina kertoo, että USA:n kieltolain aikana juomasta tehtiin tarkoituksella teen näköistä, ettei ohikulkijat tietäisi, mitä pullossa/lasissa on. Ja kaikki viinakolinat kelpasi juomaan.
VastaaPoistaVoi niitä tarinoita… Sinun tarinasta tuli mieleen minun nuoruuden aikainen Gorbatshovin kieltolaki, säännöstelty viinanmyynti per neuvostokansalainen. Se tarkoitti sitä, että kaikille aikuisille oli tarkoitettu omat määrätyt alko-pullot kuukaudessa kaupasta ja enemmän ei saanut. Ihmisillä oli kuitenkin alkon käytön tarpeita: häät, hautajaiset, pyöreät syntymäpäiväjuhlat jm. Eestissä on vielä vanhan kansan lääketieteen perinnettä, että flunssan aikana pidettiin viina-villasukkia jalassa. Kuka uskalsi oman pullon jättää kauppaan?! Se tarkoitti sitä meidän kotona, että viinaa oli kotona enemmän kuin ennen säännöstelyä. Äidillä taitaa olla vielä pari pulloa kaapissa. Sitten muistan, että juhlissa olikin kiertämässä iso ”mehukannu”, mistä maistettiin. Se oli mehukannu, mihin oli lisätty viinaa ja valitettavasti mehukannut ja ”mehukannut” menivät juhlien loppupuolella sekaisin ja sitten joivat nekin ihmiset ”mehu”, ketkä muuten eivät juoneet alkoa. Oi niitä tarinoita ja aikoja…
PoistaMeilläkin oli suomessa kieltolaki kauan. Itseasiassa alko avasi ensimmäisen viinakaupan 1932. Pääsiäisenä tuli kuluneeksi 90 vuotta liikkeen synnystä. Ja sodan jälkeisinä vuosina meilläkin sai viinaa vain kortilla pitkään :)
VastaaPoistaHyvää tietää faktoja Suomen historiasta. Voi vaan ihmetellä viinan myynin tapoja. Ei ihme sitten, että pirttua salakuljetettiin 20-luvulla ja 30-luvun alussa Eestistä Suomeen. Toki minä en ole perehtynyt aiheeseen. Tiedän vaan sitä, mitä dokkareista ja elokuvista olen nähnyt. Jotenkin koulun historian tunnilta muistan, että ensimmäisen Eestin tasavallan aikana oli Eestissä aika voimakas raittiusliike. Kai viinan juonti on ollut myös silloin suuri ongelma Eestissä ja on edelleen...
VastaaPoista