keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Kävelyllä Aleksanderinkadulla - Jalutuskäigul Aleksanderi tänaval


FIN Minulla oli maanantai-illalla asiaa Helsingin keskustaan ja olen jo pitkää aikaa halunnut kävellä Aleksanderinkadulla jouluvaloissa sekä maanantaina menin kävelylenkille pitkin katua. Oli tuulinen sää ja tihkui vesisadetta, mutta sellainen sää puhdistaa ilmaa ja tykkään kun vesisade tekee kasvot kosteaksi ja raikkaaksi. Aloitin Stockmannin edestä, mutta ensiksi menin tavarataloon sisään, koska halusin jotain kevyttä syötävää. Just sellaisen löysin sushi barista ja tilasin sushin mustekalalla, jättikatkaravuilla, lohella ja avokadolla. Siitä valikoimasta tykkäsin kaiken eniten mustekalasta.

EST Minul oli esmaspäeva ôhtul üks käik Helsingi südalinnas ja kuna olen kaua aega tahtnud kôndida jôuluvalgustuses Aleksandri tänaval, siis otsustasin teha seda esmaspäeva ôhtul. Oli tuuline ilm ja tuli peent vihma, aga selline ilm puhastab ôhku ja mulle meeldib kui niiske ilm teeb näö märjaks ja pôsed punaseks. Alustasin oma jalutuskäiku Stockmanni eest, aga pôrkasin kaubamajja sisse ka, sest tahtsin midagi kergelt süüa. Sellise kerge toidu leidsin kaubamaja sushi baarist ja tellisin endale sushi kalmaari, hiigelkrevettide, lôhe ja avokaadoga. Sellest valikust meeldis minule kôige rohkem kalmaar.


FIN Jatkoin matkaani ja kävin katselemassa Stockmannin jouluikkunaa. Stockmannin jouluikkunasta on tullut minulle jouluperinne ja käymme tyttäreni kanssa sitä joka joulu katselemassa. Tällä kerta olin yksin, mutta tullaan yhdessä takaisin.

EST Jätkasin oma teekonda ja läksin vaatama Stockmanni jôuluakent. Stockmanni jôuluaknast on tulnud minule jôulutraditsioon ja käin iga jôulu ajal seda koos oma lapsega vaatamas. Esmaspäeval olin küll üksinda, aga tulen koos lapsega tagasi seda vaatama.



FIN Minulla ei ollut minkälaista päämäärää eikä tavoitetta, siksi kävelin pitkin katua ja katselin ympärilleni. En tee täällä minkälaista raporttia siitä, mistä mitä löysin. Halusin vaan kävellä, kulkea ja katsella. Minulla ei ole viime aikoina lainkaan ruokahalua. Pikaperunamuusin valmistaminenkin tuottaa vaikeuksia ja ruoanlaitto ei kiinnosta. En ole sairas. Olen ihan ok-kunnossa, mutta joku täyttymys on tullut ja aika pitkälle on se ruokablogin ansiosta. Olen kuitenkin jo 4,5 vuotta aktiivisesti pitänyt ruokablogia, seurannut television ruokaohjelmia, lukenut paljon ruoka-aiheeseen liittyvää aineistoa, saanut maistella ja kokea paljon sekä olen ollut mukana monessa jutussa. Se on kehittänyt minua valtavasti ja vielä syksyllä luulin, että nyt jatkan täysvoimalla eteenpäin, mutta itsellekin yllätyksenä huomasin, että pysähdyn täysin ja ei ole enää mihinkään kiirettä.

EST Minul ei olnud mitte mingisugust eesmärki ja sellepärast kôndisin tänaval ja vaatasin enda ümber ringi. Ma ei tee siin mitte mingisugust raportit, mida nägin. Tahtsin ainult jalutada ja vaadata ringi. Minul ei ole viimasel ajal üldse toiduisu. Isegi kiirkartulipudru valmistamine tundub ülejôu käivana. Ma ei ole haige. Olen ok-vormis, aga mingisugune täitumus on tulnud ja selles on väga palju ”süüdi” toidublogi. Olen pidanud blogi 4,5 aastat ja peale selle jälginud kokasaateid, lugenud kokaraamatuid ja kôiksugu materjali toiduainete teemal, olen saanud käia erinevatel sündmustel ja saanud kogeda ja maitsta erinevaid asju. See on arendanud mind tohutult palju ja veel sügisel uskusin, et jätkan täie jôuga edasi, aga siis tundsin endalegi üllatusena, et hoopis jäin seisma ja enam ei ole kusagile kiiret.



FIN Kiitos! Kiitos! Kaikille, jotka ovat lähettäneet minulle syys-talven aikana kutsuja erilaisiin tapahtumiin. Vielä vuosi sitten olin innostunut ja nälkäinen sekä otin melkein kaiken vastaan, mitä blogin sähköpostista sisään tuli. Kesällä valmistuin ASML:n sääntöjen mukaan ottamaan uuden kauden kutsuja paremmin valmistuneena vastaan, mutta toisin kävi. On juuri tullut se täyttymyksen tunne ja enää ei ole mihinkään kiirettä.

EST Tänud! Tänud! Tänud! Kôikidele, kes on saatnud minule jälle kutseid sellel sügis-talvel erinevatele ettevôtmistele ja sündmustele. Veel aasta tagasi olin innostunud ja näljane ning vôtsingi peaaegu kôige vastu, mida blogi emailiga minule tuli. Suvel valmistusin ASML:i juhendite järgi vôtma uue hooaja kutseid paremini valmistanult vastu, aga teisisti on käinud. On tulnud selline täitumise tunne ja enam ei ole kusagile kiiret.



FIN Tämä blogi on aika pitkälle tullut tiensä päähän monesta syystä. Kaikki se ruokateema on täyttänyt ja avannut aistiini. Ruoka on hyvin fyysinen aine. Maustehylly on täynnä legaalista ja terveellistä huumetta. Suomessa osataan järjestää erinomaisen hyvin erilaisia tapahtumia. Toistan, erinomaisen hyvin! Ja sitä osaamista pitää elämänterveellä tavalla tuoda paremmin esille. Olen tehnyt omalta osaltani parhaani. Silloin kun minulle tulee kutsu, sitten nyt jo tiedän kaiken kokemuksen perusteella jo etukäteen, että se tapahtuma on hyvin järjestetty, siellä on hyviä tuotteita tai ruokaa ja menen vaan katselemaan, miten hyvin kaikki on järjestetty. Palkkatyöelämässäni menee minulla samalla tavalla kuten enemmistöllä ihmisistä Suomessa, mutta blogin kautta on minulle käynyt hyvä tuuri. Kaiken sen blogin toiminnan kautta olen muuttunut eheämmäksi ja paremmaksi ihmiseksi. Silloin ihminen on etuoikeutettu kun etsii sanalle ”hyvä” mahdollisimman paljon synonyymejä kuvaamaan omaa hyvää kokemusta. Käsi sydämelläni, kukaan ei ole tilannut minulta positiivista mainospuhetta eikä painostanut minua. Olen saanut tässä blogissa täysin itsenäisesti ja riippumattomasti omien ehtojeni mukaan toimia. Olen saanut toteuttaa omaa kunnianhimoa ja tyydyttää egoani, mutta se ei ole tehnyt minusta egoistisempaa ihmistä. Päinvastoin olen alkanut näkemään ihmisketjuja tuotteiden takana.

EST See blogi on üsna oma teekonna lôppu jôudnud mitme pôhjuse pärast. Kôik need toiduteemad on täitnud ja avanud minu aiste. Toit on väga füüsilinen materjal. Maitseainete riiul on täis legaalseid ja tervislikke narkootilisi aineid. Soomes osatakse väga suurepäraselt korraldada erinevaid ettevôtmisi ja sündmusi. Kordan, väga suurepäraselt. Ja seda osamist peab elutervelt tooma esile. Olen omalt poolt teinud parima nii nagu olen osanud. Siis kui minule tuleb kutse nüüd juba tean oma kogemuste pôhjal, et ees ootab suurepärane sündmus ja ma lähen vaatma kui hästi see on korraldatud. Oma palgatöös läheb mul just samamoodi kui enamikul Soome elanikel, aga blogi kaudu on minul olnud küll hea vedamine. Kôige selle blogitegevuse kaudu olen muutunud paremaks ja terviklikumaks inimeseks. Siis on inimene priviligeeritud kui ta otsib sônale ”hea” sünonüüme, et kirjeldada vôimalikult mitmekülgsemalt oma kogemusi. Käsi südamel, keegi ei ole tellinud minult positiivset reklaamteksti ega môjutanud mind. Olen saanud siin blogis täiesti iseseisvalt ja sôltumatult oma kriteeriumite järgi tegutseda. Olen saanud rahuldada oma auahnust ja egot, aga see ei ole teinud minust egoistlikumat inimest, sest vastupidi olen hakanud nägema inimeste kette toodete taga.




FIN Tämä on paradoksaalista, että just nyt kun olen ihan kuin ihmisenä valmis, tunnen, miten tämä blogi on tullut tiensä päähän. Tässä on monia syitä. Olen uloskasvanut tästä blogista. Vuorokaudessa on 24 tuntia eikä minulla ole aika enää pitää sitä riittävän aktiivisena. Että se olisi aktiivinen ja jatkuvasti kasvava ja uusiutuva, pitää elää internetissä. Ja onko minulla enää halukkuutta ja onko siinä enää minkälaista järkeää?! No kuulkaa, olen jo yhden kierroksen käynyt ihailemassa toisten ruokablogeissa heidän luomuksia ”Oi, miten hyvin sinulla on onnistunut crème brûlée!” Vanhat bloggaajat kehittyvät omaa rataa, hitastavat tahtia tai lopettavat toiminnan. Uudet tulevat päälle ja aloittavat omilla erinomaisilla ja ainutlaatuisilla crème brûléen-postauksilla. Minulle ei ole ne enää mitään erinomaisia ja ainutlaatuisia, koska olen nähnyt sen kaiken.

EST See on paradoksaalne, et just nüüd kui olen inimesena valmis, lähestub blogi oma lôpp-punkti. Siin on mitmeid pôhjusi, miks on nii käinud. Olen väljakasvanud sellest blogist. Ööpäevas on 24 tundi ja ma ei suuda seda blogi pidada piisavalt aktiivsena. Et see oleks aktiivne ja pidevalt kasvav ja uuenev, peab elama internetis. Kas mul on selleks piisavalt huvi ja kas sellel on môtet?! No kuulge, olen ühe ringi teinud ja käinud kirjutamas teiste blogides kommentaare ”Oi kui hästi sinul on ônnestunud crème brûlée!”. Vanad blogijad on arenenud oma teed, on aeglustanud oma tempot vôi koguni lôpetanud oma tegevuse. Uued blogid tulevad peale ja alustavad jälle oma ainulaadsete crème brûléedega. Olen neid postitusi juba piisavalt palju näinud ja need ei ole minule enam ainulaadsed.




FIN Minulle on tullut myös kirjoittamisen väsymystä. Ajatuksia on tuhat kertaa enemmän päässäni kuin jaksan niitä pukea sanoiksi. Yhä useammin haluan vaan nauttia omassa hiljaisuudessani asioista. Kaikelle on aikansa, näin myös ruokablogille.

EST Minule on tulnud ka kirjutamise väsimust. Môtteid on tuhat korda rohkem peas kui jaksan neid kirja panna. Üha rohkem tahan oma rahus nautida kôigest heast. Kôigele on oma aeg, nii ka toidublogile.




FIN Ei, en ole vielä painamassa ”delete”-näppäintä eikä se ole tässä lopullista jäähyväispuhetta. Vähän aikaa sitten luin iltapäivälehdestä, miten ihmiset kuvaavat konserteissa ja tapahtumissa että ikuistaa elämyksiä sekä laittavat omasta ainutlaatuisesta kokemuksestaan kuvia someen. Kuvaaminen vie huomion konsertilta pois kuvaamiselle. Ihmisillä pitää yhä enemmän tallentaa ikimuistoisia hetkiä omien aivojen kovalevylle, mistä niitä on hyvä ottaa esille ja muistella menneisyyden kauniita hetkiä.

EST Ei, ma ei ole veel vajutamas ”delete”-klahvi ja see siin ei ole lôplik hüvastijätukône. Veidi aega tagasi Soome tabloidlehes kirjutati, kuidas inimesed pildistavad suursündusi et jäädvustada erakordseid elamusi ning jagavad pilte somes. Inimeste tähelepanu läheb kontserdilt ära pildistamisele ja salvestamisele. Inimesed peavad üha rohkem salvestama kordumatuid elamusi oma mällu, kust neid mälestusi on hea vôtta esile ja meenutada kauneid eluhetki.



FIN En voi sanoa ihan samaa blogini kautta tapahtuvista kuvaamisista, koska kotona katson kuvia isolla tietokonenäytöllä ja kuvat tallentuvat muistiini. Mutta sitä tunnen kyllä, että haluan etäisyyttä tietokoneesta. Haluan tavata ihmisiä livenä. Siksi oli kiva kävellä kosteassa säässä Aleksanderinkadulla ja katsella ympärille. Joulut ovat pian oven takana. Menkää tekin ulos kävelylenkille, katsokaa ympärillenne ja ihmisten silmiin, jutelkaa toisillenne, soittakaa ihmisille joista ette ole kuulleet kauan aikaa mitään ja kysykää, mitä heille kuuluu? Nauttikaa yhteisistä hetkistä ja tehkää jotain kivaa yhdessä.

EST Ma ei vôi öelda täiesti sama oma blogi kaudu tulnud pildistamisest, sest kodus programmidega ma viimistlen pilte ja näen neid oma suure arvuti ekraanil ja need salvestuvad minu mälusse. Aga selline tunne on küll, et tahan kaugeneda arvutist. Tahan näha inimesi livena. Sellepärast oli tore kôndida rôske ilmaga Aleksanditänaval ja vaadata enda ümber ringi. Jôulud on pea ukse ees. Minge teiegi jalutama, vaadake enda ümber ringi ja inimestele silma, vestelge omavahel, helistage inimestele, kellest te pole kaua aega midagi kuulnud ja küsige, kuidas neil läheb? Nautige ühistest hetketest ja tehke koos midagi toredat.


Tunnelmallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!

Meeleolukaid Jôule ja Ônnelikku Uut Aastat 2015!

2 kommenttia:

Sivut - Leheküljed

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...