EST Reklaampostitus. Koostöös Carmen Grupp ja City Marina.
FIN Lue ystävällisesti postaukset Cru 1, Cru 2, Platz ja Ribe.
EST Palun loe postitused Cru 1, Cru 2, Platz ja Ribe.
FIN Kävin heinäkuussa Carmen Grupin kutsuvieraana tutustumassa heidän neljään ravintolaan. Sunnuntaina 21.heinäkuuta söin lounaan ravintola-baarissa City Marina. Minun seuranani oli pitkäaikainen Tallinnan ystävättäreni Ruth Koit.
EST Käisin juulikuus Carmen Grupi külalisena tutvumas nende nelja restoraniga. Pühapäeval 21. juulil sôin lôuna restoran-baaris City Marina. Minu kaaslasena oli minu pikaajaline Tallinna sôbranna Ruth Koit.
FIN Carmen Grupin ravintola ja baari City Marina sijaitsee satamassa A- ja D-terminaalien lähellä Amiraliteetin altaan reunalla ja se on ollut toiminnassa jo kolme kesäkautta. Jälleen menimme Ruthin kanssa taksilla paikan päälle ja pääsimme ihan ravintolan viereen. City Marina on tyypiltään keveä ruokapaikka, jonka kahdella puolen ravintolasalia ja baarialuetta ovat terassit. Valitsin City Marinan ihan logistisista syistä oman Tallinnan ravintolakierroksen viimeiseksi kohteeksi, koska minulla oli matkalaukku mukana ja menin lounaan jälkeen suoraan laivaan. Valitettavasti sinä heinäkuun päivänä oli pilvistä ja tuulista, joten ravintola-baari ei päässyt esittelemään meille omaa kauneinta puoltaan. Valitettavasti tai onneksi minä olin jo aika väsynyt viikonlopusta, takana oli kolmen ravintolan syömisen ja juomisen maratoni ja oloni oli kuin olisin käynyt yhden viikonlopun aikana peräkkäin neljässä rock-konsertissa. Olin henkisesti melkein loppu ja nähtyäni City Marinan terassin kevyen kaluston, muovituoleineen ja pöydät ilman pöytäliinoja, olin suoraan sanottuna helpottunut. Jotain kevyttä! Jälleen kerran tarjoilija johdatti meidät Ruthin kanssa pöytään ja kysyi heti alkuun:” Mitä me juomme?” ”Meillä on juomisen kanssa vähän ongelmia,” sanoin spontaanisti, mutta lopuksi otimme mehua ja vettä. Kävi ylivoimaiseksi aloittaa toista päivää klo 12 viinillä. Naistarjoilijan poistuttua sain Ruthilta siitä lauseesta satikutia: ”Minkälaisen vaikutelman sinä meistä jätät kun sanot, että meillä on klo 12 päivällä juomisen kanssa ongelmia? Mitä tarjoilija meistä ajatteli?” Olin henkisesti väsynyt enkä jaksanut enää lainkaan ajatella. En menisi enää ikinä yhden viikonlopun aikana tutustumaan neljään ravintolaan, mutta mikä tehty, se tehty.
EST Carmen Grupi restoran ja baar City Marina asub kohe sadamas A- ja D-terminaalide lähedal Amiraliteedi basseini ääres ja se on olnud avatud juba kolme hooaega kevadest sügiseni. Jälle kord läksime taksoga koha peale ja pääsesime otse restorani kôrvale. City Marina on lihtsamat tüüpi toidukoht, kus kahel pool restoranisaali ja baari on terassid. Valisin City Marina täiesti loogiliselt oma Tallinna restornidega tutvustuskäikude viimaseks kohaks, sest minul oli reisikohver kaasas ja lôuna järgi läksin laevale. Kahjuks sellel pühapäevasel päeval oli pilvine ja tuuline ning restoran-baar ei esitlenud meile oma kaunimat poolt. Kahjuks vôi ônneks olin minä nii väsinud nädalavahetusest, selja taga oli kolmes restoranis söömise ja joomise maraton ja mul oli tunne nagu oleksin käinud ühe nädalavahetuse jooksul järjest neljal rock-kontserdil. Olin vaimselt ja hingeliselt peaaegu finaalis ja näinuna City Marina terassi kerge ôuemööbli, plastmass toolid ja puupinnaga lauad, olin ausalt öeldes väga kergendatud. Midagi lihtsat! Jälle kelner juhatas meid Ruthiga lauda ja küsis kohe alguses:” Mida me joome?” ”Meil on joomisega veidi raskusi,” vastasin spontaanselt, aga lôpuks tellisime mahla ja vett. Käis üle jôu jälle alustada lôuna veiniga. Kui naiskelner oli ära läinud sain oma lause eest Ruthilt tôruda: ” Missugusesse valgusesse sa meid jätad kui ütled, et meil on klo 12 päeval joomisega raskusi? Mida kelner meist arvab?” Olin nii väsinud, et mina ei arvanud enam midagi. Ei läheks enam kunagi ühe nädalavahetuse ajal tutvuma nelja restoraniga, aga mis tehtud, see tehtud.
FIN Vähän myöhemmin kiirehtivät paikan päälle villapaidassa ravintolan vuoropäällikkö Oliver Lant ja vielä siviilivaatteissa nuori keittiömestari Jörgen Kohal. Oliver pahoitteli kovasti, että hänellä ei ole pikkutakkia päällä, koska hänen kurkkunsa on kipeä. Viikonloppuna satamassa on ollut tuulista ja hänen äänensä on mennyt sen mukana. ”Me kun olemme täällä niin konstailemattomia ihmisiä,” sanoi Oliver. Hyvä, etten mennyt toista kertaa sanomaan: ” Tosi hyvä, että sinulla on kurkku kipeä ja villapaita päällä. En jaksaisi enää yhtään sinun pikkutakkiasi, koska olen valkoisia hanskoja, fine dinigia ja hienoja makuelämyksiä aivan täynnä!” Sitä toki en sanonut, vaan sanoin että kyllä on hyvä, että olette konstailemattomia, se lämmittää meitä enemmän kuin pilvien takana piilossa oleva aurinko ja näin meidän keskustelu pyörähti käyntiin, vapaasti ja konstailemattomasti. Kuvassa minä, Voisula (Urve Ristolainen), vuoropäällikkö Oliver Lant ja keittiömestari Jörgen Kohal.
EST Veidi hiljem kiirustasid kohale villases kampsunis restorani vahetuse vanem Oliver Lant ja veel siviilriietes noor peakokk Jörgen Kohal. Oliver vabandas, et tal ei olnud pintsakut seljas, sest ta kurk oli valus. Nädalalôpus on olnud sadamas tuuline ja tema hääl on läinud tuulega kaasa. ”Me oleme siin sellised lihtsad inimesed,” ütles Oliver. Hea, et ma ei läinud teist korda ütlema:” Kuule väga hea, et sul on kurk valus ja villane kampsun seljas. Ma ei jaksaks sinu pintsakut enam üldse näha, sest ma olen valgeid kindaid, fine diningit ja peeni maitseelamusi nii täis!” Seda muidugi ma ei öelnud, vaid ütlesin, et oi kui tore, et te olete lihtsad, see soojendab meid rohkem kui pilvede taga peidus olev päike ja nii meie vestlus läks käima, vabalt ja lihtsalt. Pildil mina, Voisula (Urve Ristolainen), vahetuse vanem Oliver Lant ja peakokk Jörgen Kohal.
FIN Ihmeteltiin, miten nuori keittiömestari on City Marinassa. ”Jörgen on meillä itsekin intohimoinen kalamies, käy aamulla ongella ja sen jälkeen tulee ravintolaan töihin,” esitteli Oliver Jörgeniä. ”Mitäs sitten, syödäänkö täällä keittiömestarin onkimia kaloja?” kysyin. Ei syöty, koska kuulin taas kalamies Tônusta joka toimittaa ravintolaan tuoreet kalat. ”Me täällä satamassa ostamme häneltä kaikki kalat pois, yläkaupunkiin ei enää riitä,” vitsaili Oliver. Kuunneltiin, miten ravintolan ruokalista riippuu hyvin paljon säästä ja kalojen henkielämästä. ”Silloin kun merellä on myrsky, miehet eivät mene merelle. Silloin pitää ostaa ulkomaista kalaa ja sitä tulee Norjasta ja joskus Kreikasta asti. ”Olen sen joskus käännyttänyt ovelta takaisin, koska kala ei ole enää tuoretta,” kertoo Jörgen. ”Jörgen on itse Googlesta etsinyt, miten valmistaa kalaa ja tähän mennessä ovat kaikki asiakkaat tykänneet hänen valmistamastaan kalasta,” ilmoitti Oliver ylpeästi. ”Jörgenillä ovat maut kohdallaan.” Vai niin itsevarmoja täällä ollaan! Piti niitä nuoren keittiömestarin kohdallaan olevia makuja sitten kokeilla. Nuori keittiömestari oli ehtinyt käydä vaihtamassa siviilivaatteet City Marinan merihenkiseen tyyliin ja palasi meidän luoksemme ruokalista kädessä. City Marinassa kalatiskillä punnitaan kala ja sen mukaan tulee hinta sekä asiakas voi itse valita kalalle lisukkeet ruokalistalta. Jörgen esitteli, miten he täällä pitävät kalan maun aitona, valmistavat vaan kokonaista kalaa, ei fileitä, maustavat vaan vähän, muutamalla yrtillä ja mausteella, koska maun pitää olla aito.
EST Imestasime, kui noor peakokk on City Marinas. ”Jörgen on meil isegi kirglik kalamees, käib hommikul ôngitsemas ja selle järel tuleb restorani tööle,” esitles Oliver Jörgenit. ”Kas me sööme siin siis Jörgeni ôngitud kalu?” küsisin. Ei söödud, sest kuulsin jälle kalamees Tônust kes hangib ja toob värskeid kalu restorani. ”Me siin sadamas ostame temalt kôik kalad ära, ülalinna enam ei jätku,” naljatas Oliver. Kuulsime, kuidas restorani kalaleti menüü sôltub väga palju ilmadest ja kalade hinge-elust. Siis kui merel on torm, mehed merele ei lähe. Siis peab ostma välismaa kala ja seda tuleb Norrast ja vahest isegi Kreekast. ”Olen vahest välismaise kala tagasi saatnud, ei kôlba enam, liiga pehme,” teatab Jörgen. ”Jörgen on ise Google vahendusel otsinud, kuidas kala valmistada ja siiani on kôikidele klientidele meeldinud Jörgeni moodi valmistatud kala,” jätkas Oliver uhkelt. ”Jörgenil on maitsed paigas.” Vôi nii enesekindlad siin ollakse?! Meilgi pidi siis neid noore peakoka paigal olevaid maitseid proovima. Jörgen oli käinud vahetamas siviilriided City Marina mereteemalisega ametiriietega ja tuli meie juurde tagasi menüü käes. City Marinas on kalaleti osas kaaluga müüv menüü, sellelt vôib klient valida ja tellida erinevate lisanditega portsjoni endale. Jörgen esitles meile menüüd, nemad siin jätavad kala maitse ehtsaks, valmistavad ainult luudega tervet kala, ei valmista fileesid, maitsestavad ainult veidi mône ürdi ja maitseainega, et kala oma maitse säiliks ehtsana.
FIN Toki ravintolassa on myös á la carte lista ja liharuokia tarjolla, mutta halusin syödä kalaa ja nuoren keittiömestarin suosituksella minä tilasin kalatiskiltä Tuliset täyteläiset jättikatkaravut ….
EST Muidugi on restoranis ka á la carte menüü ja lihatoitude tellimise vôimalus, aga mina tahtsin süüa kala ja noore peakoka soovitusel tellisin endale Tulised hiigelkrevetid…
FIN ….ja Ruth babymustekalat mausteisessa tomaattikastikkeessa.
EST … ja Ruth Minikaheksajalgu vürtsikas tomatikastmes.
FIN Katkarapujen kanssa tuotiin pöytään tyhjä astia, johon voi laittaa katkarapujen kuoret ja vesiastia sitruunalohkolla, missä voi huuhdella sormia.
EST Krevettidega toodi lauale tühi nôu, kuhu vôis panna krevettide koored ja teine sidrunilôiguga veenôu, kus vôis loputada sôrmi.
FIN Konstailematon linja jatkui, koska Jörgen opasti minua, kuinka syödä jättikatkarapuja. Niitä syödään sormin, pää ja kuoret pois, kastelet lihaa kastikkeeseen ja näin yksinkertaisesti niitä syödään… Minä tein näin ja kastelin kuoritun katkaravun voihin, valkoviiniin ja chilikastikkeeseen. Ai! Kävi kick! leukojeni välissä ja merisuolan maku oli vielä korostamassa makua, mikä minulle suuhun tuli. Tämä maku kolahti, iski, pysäytti, ihan sama, mitä sanaa käytetään. Järjetöntä. ”Tämä on hyvää, järjettömän hyvää!” Rapuihmisenä rakastan kalaa ja äyriäisiä, siksi minulla pitää varoja sanojani, koska voin joka ikisen kalan ja äyriäisen kohdalla sanoa ”maailman parasta”. En halua tässä sellaisia sanoja käyttää, mutta maku ”kolahti” tai sitten Oliverin sanoin ”maut olivat kohdallaan”. Jos en olisi aikaisemmin keittiömestaria nähnyt, olisin niiden katkarapujen syömisen jälkeen halunnut nähdä ihmisen, joka on sen katkarapuannoksen valmistanut. Käsittämätöntä, tässä on vaan muutama ainesosa ja maustetta ja kämmenellinen merisuolaa heitetty katkarapujen päälle ja maku räjäyttää tajunnan. Lähetin jo CG:lle viestin siitä, että pitäköön nuoresta keittiömestarista kiinni! Silmissäni hän teki siitä ravintolasta arvokkaan. Söin katkaravut ja leivällä pyyhin vielä kastikkeen lautaselta pois. Jos olisin paikallinen, tulisin ainoastaan niiden katkarapujen takia useammin tänne syömään.
EST Lihtne stiil jätkus, sest Jörgen ôpetas meid, kuidas hiigelkrevette süüa. Neid süüakse sôrmedega, pea ja koor vôetakse ära, kastad liha kastmesse ja nii lihtsalt seda süüaksegi. Mina tegin nii ja kastsin kooritud krevetiliha vôi, valge veini ja chilikastmesse. Ai! Käis kiks! läbi lôugade ja meresoola maitse oli veel tugevdamas kreveti maitset, mis minule suhu tuli. See maitse tegi sônatuks, seisatas aja, ükskôik, millist väljendit siin kasutatakse. Meeletult hea. ”See on vôrratult hea!” ütlesin Ruthile. Vähkinimesena armastan kala ja mere-elavaid, sellepärast pean oma sônadega olema ettevaatlik, sest vôin iga kala ja mere-elava kohta öelda ”maailma parim”. Ma ei taha siin selliseid sônu kasutada, aga siin maitsed tegid sônatuks vôi nii nagu Oliver ütles, et ”siin olid maitsed paigas”. Kui ma ei oleks varem peakokka näinud, siis nende krevettide söömise järel oleksin tahtnud näha inimest, kes need krevetid on valmistanud. Appi, siin on kasutatud ainult mônda koostisosa ja toorainet ja peoga veel heidetud meresoola krevettide peale ja maitse plahvatab su taju. Saatsin juba CG:le sônumi, et hoidku noorest peakokast kinni! Minu silmis tema tegi sellest restoranist väärtusliku. Sôin krevetid ja leivaga veel kastme ära. Kui oleksin kohalik, siis tuleksin ainult nende hiigelkrevettide pärast siia sagedamini sööma.
FIN Jos minulla olisi Suomessa vene, silloin tulisin Suomesta asti tänne veneellä niitä syömään, mutta nyt minun pitää tulla isolla laivalla.
EST Kui minul oleks Soomes oma purjevene vôi kiirmootorpaalt, siis tuleksin Soomest saadik oma paadiga neid siia sööma, aga minul ei ole oma purjekat ja sellepärast pean tulema suure laevaga.
FIN Maistoin babymustekalaa tomaattikastikkeessa. Ruthia inhotti näkyvillä olevat imukupit, mutta mielestäni ne olivat kauniin koristeellisia. Mustekalan liha oli pehmeä ja kastike olikin mausteinen. Tämäkin oli aivan taivaallista. Jörgen oli kuvannut meille, kuinka tärkeä on juuri oikea keittoaika mustekalan kohdalla, että se ei muutu puuroksi. Ruth epäili, onko mustekala tuoretta, koska sen makua on piiloteltu mausteilla. ”Ota vapaasti. Kyllä se on tuoretta!” ja pyysin, että Ruthkin voisi ottaa jo rennosti ja unohtaisi oman tehtävän.
EST Maitsesin minikaheksajalgu tomatikastmes. Ruthile ei meeldinud taldrikul nähtaval olevad kahesajalgade iminapad, aga minu meelest need olid ilusad dekoratiivsed kaunistused taldrikul. Kaheksajalgade liha oli pehme ja kaste oli vürtsikas. Ka see oli taevalik eelroog. Jörgen oli kirjeldanud meile, kui tähtis on just ôige kaheksajalgade keetmise aeg, et need ei muutuks pudruks kätte. Ruth veidi kahtles, kas need on ikka värsked vôi on ebavärskus peidetud maitsetega. ”Jäta nüüd! On küll värsked!” palusin Ruthil muutuda juba vabamaks ja mitte vôtta enda peale pandud kohustust nii vastutustundlikult.
FIN Pääruoaksi tilasin Oliverin suosituksella Grillattua kultaotsa-ahventa tartarpohjaisella smetana-kurkku kastikkeella.
EST Pearoaks tellisin Oliveri soovitusel Grillitud kokre, mille lisandiks oli tartarkastne laadne smetana-kurgikaste.
FIN ja Ruth tilasi Grillattua ahventa.
EST ja Ruth tellis Grillitud ahvenat.
FIN Taas kerran jouduin ihmettelemään, miten suolalla, pippurilla, oksalla rosmariinia ja sitruunalohkolla voi erinomaisesti maustaa kalan. Kysyin Jörgeniltä, miten hän suosittelee kalaa syötävän? Otetaanko sormilla ruodot suusta pois vai nätisti haarukan päälle? ”Ihan sama, se on sellaista vapaamuotoista seurustelemista ja nauttimista kalan parissa. Pitää ottaa itselle aikaa ja syödä kalaa rauhassa.” Sitten puhuttiin, miten eestiläiset eivät enää rakasta syödä kokonaista kalaa, kaikki haluavat fileitä. Se oli minulle yllätys! Kuulin, miten venäläiset syövät mielellään kokonaisena ruotoineen valmistettua kalaa ja viitsivät vielä poistaa kalan ruotoja lihasta, venäläiset osaavat arvostaa ja nauttia sillä tavalla kalasta. Miksi joudun usein kuuntelemaan venäläisistä silloin kuin puhutaan ruoan nauttimisesta? Kuulin Tallinnan matkan aikana sitäkin, että Lasnamäellä venäjänkielisellä alueella sijaitsee Maximarket, missä on hyvin edustava kala- ja äyriäistiski, mitä muualta kaupungista ei löydä.
”Minkälaista kalaa suomalaiset syövät? Hekään eivät rakastaa kokonaista kalaa?” uteli Jörgen. Puhuttiin norjalaisesta lohifileestä ja kermaisesta lohikeitosta, mikä on suomalaisten ja minunkin blogini yksi suosituimpia kalakeittoja. ”En jaksa ihmetellä, miten paljon voi syödä lohta? Eivätkös he kyllästy siihen? Voisi syödä muitakin kaloja.” Todennäköisesti syödäänkin jossain mökillä, mutta kaupunkiolosuhteissa halutaan nopeasti ja vaivattomasti kalaa ja silloin ostetaan fileetä. Onneksi markettien kalatiskeillä on usein myös avattuja kaloja myynnissä,” kerroin minä. ”Suomalaiset ovat kyllästyneet mökillä kalojen perkaamiseen,” spekuloin. Olen minäkin suomen sukulaisten mökillä syönyt suoraan järvestä pyydettyä ja paistettua haukea. Puhuimme Jörgenin kanssa hauista, niissä on paljon ruotoja, mutta muuten se on erinomainen kala. Kerroin, miten Suomessa valmistetaan haukipyöryköitä ja näin jauhetaan ikävät pienet ruodot kalajauhelihan massaan. Erinomaista kalaruokaa. Se oli Jörgenille uutta.
EST Jälle kord pidin imestama, kuidas soola, pipra, rosmariini oksa ja sidrunilôikudega vôib suurepäraselt maitsestada kala. Küsisin Jörgenilt, kuidas tema soovitab kala süüa? Kas kala luud vôtakse sôrmedega suust välja vôi peab need ilusti suust kahvliotsale panema ja nii vôtma? ”Ükskôik, see on selline vaba ajaviide ja nautimine kalasöömisega. Peab vôtma endale aega ja sööma kala rahulikult ära.” Siis rääkisime, kuidas eestlased ei armasta enam süüa luudega tervet kala, kôik tahavad fileesid. See oli minule üllatus! Kuulsin, kuidas venelased söövad meeleldi tervet luudega valmistatud kala ja viitsivad veel eemaldada luid liha seest ja oskavad sellisel kombel hinnata kala söömisest. Miks ma pean sageli kuulama venelastest kui räägitakse toidu nautimisest?! Kuulsin oma Tallinna reisi ajal ka sellest, et kusagil Lasnamäel on Maximarket venekeelsete elanike piirkonnas, kus on väga esinduslik kala- ja mere-elavate lett, millist mujal linnas ei leidu.
”Missuguseid kalu soomalsed söövad? Nemad vist ka ei taha terveid kalu?” oli Jörgen uudishimulik. Rääkisime Norra lôhefileest, mida on soome marketid täis ja kooresest lôhesupist, mis on soomlaste ja ka minu blogi populaarsem kalasupp. ”Ma ei jaksa imestada, kui palju vôib süüa lôhet? Kas nad ei küllastu sellest ära? Vôiks süüa teisigi kalu,” ei jôudnud Jörgen ära imestada. Tôenäöliselt süüaksegi kusagil järvekaldal omas suvilas, aga linna keskkonnas soovitakse kiiresti ja ilma vaevata saada kalafileed. Ônneks on marketite kalalettidel üsna sageli avatud ja puhastatud kalu müügil. ”Soomlased on küllastunud oma suvilates puhastama kalu,” spekuleerisin mina. Olen minagi soome sugulaste suvilas söönud otse järvest püütud ja praetud hauge. Rääkisime Jörgeniga haugidest, nendes on palju luid, aga muidu suurepärane kala. Kirjeldasin, kuidas Soomes valmistatakse haugihakklihapalle ja nii jahvatatkse tüütud väiksed luud kalahakkliha sisse. Suurepärane kalaroog. See oli Jörgenile uus retsept.
FIN Lopuksi tilattiin viiniä kalan kanssa pöytään. Juotiin 2012 Pinot Grigio, Bidoli, Friuli’a ja 2012 Grüner Veltliner „Der Leichte“, Weingut Türk, Kremstal’a, mitkä olivat edellisiltä illoilta tuttuja, mutta sellaisia perushyviä viinejä.
EST Lôpuks tellisime need veinid kalaga söömiseks. Jôime 2012 Pinot Grigio, Bidoli, Friuli’a ja 2012 Grüner Veltliner „Der Leichte“, Weingut Türk, Kremstal’a, mis olid meile eelmistest restoranidest juba tuttavad, aga need olid sellised korralikud head veinid.
FIN Syömisen aikana tuotiin pöydälle jo tututuksi tulleet jättimyllyt pippuria ja suolaa. Lisää pippuria ja suolaa, että elämää maistuisi paremmin…
EST Söömise ajal toodi lauale juba tuttavaks tulnud hiigelveskid pipra ja soolaga. Lisa pipart ja soola, et elu maitseks paremini…
FIN Syötiin ja puhuttiin niitä ja näitä. Kuulin Oliverilta, kuinka City Marina on hyvin tunnettu paikallisten joukossa, se on eksklusiivinen paikka ja häntä harmitti, että olemme täällä syömässä lounasta. Meidän pitäisi tulla illalla, silloin kun satama-alueen valot palavat ja satamaan tulevat laivat ovat valaistuja. Silloin paikka tuo esille oman romanttisemman puolensa. Varmasti näin onkin, koska päivällä katsottuna oli se mielestäni vain satama-alueen baari, ei mikään Välimeren tyyliä muistuttava rantaravintola, miten ravintolan nettisivulla paikkaa mainostetaan. ”Meillä oli valkoiset pöytäliinat pöydillä, mutta otimme ne pois. Täällä on sekalaista porukkaa laidasta laitaan,” kommentoi Oliver. Selväksi tuli, että huikeita ideoita ja osaamista CG:n sisällä löytyy, mutta pitää seisoa jalat maassa realiteeteissa. Niin, miten tässäkin ravintolassa. Selvä se, että Tallinnan sataman asiakasprofiili ei ole ihan Rivieraa, mutta sopivilla tempauksilla voi luoda ilmapiiriä kauniista merellisestä tyylistä. ”Meripäivien aikana meillä oli täyttä, asiakkaat pääsivät sisään non-stop periaatteella,” kertoi Oliver. ”Sääli, että sinä vasta nyt kirjoitat City Marinasta, sinun olisi pitänyt kauden alussa keväällä kirjoittaa,” ilmaisee Oliver mielipiteensä. Näin on. Ravintolassa kestää kausi toukokuusta syyskuuhun riippuen säistä. Silloin kun kirjoitukseni City Marinasta ehtii blogiin, on sen tämän vuoden kausi jo loppusuoralla.
Oli tuulista ja Ruth otti ympärilleen huovan ja meitä suojeli jonkun verran terassin ympärille rakennetut seinät.
EST Sôime ja rääkisime seda ja teist. Kuulsin Oliverilt, kuidas City Marina on väga tuntud kohalike elanike hulgas, see on eksklusiivne koht ja ta kahetses, et olime siin söömas lôunat. Meil peaks tulema ôhtul, siis kui sadamapiirkond on ôhtuvalgustuses ja sadamasse sôitvad laevad on tuledes. Siis esitleb restoran oma romantilisema poole. Nii kindlasti ongi, sest päevavalguses vaadates oli see ainult sadama baar, ei midagi Vahemere stiili meenutav rannarestoran nii nagu restorani kodulehel kohta reklaamiti. ”Meil olid valged laudlinad laudadel, aga vôtsime need ära. Siin käib kirju seltskond ühest äärmusest teise,” kommenteeris Oliver olukorda. Minule tuli selgeks, et kôrgelennulisi ideid ja oskust CG:l leidub piisavalt, aga olukorrale vastavalt peab seisma jalad maapinnal. Nii nagu siingi restoranis. Tallinna sadama kliendiprofiil ei vasta Rivierale, aga sobivate üritustega luuakse kaunis mereline stiil. ”Merepäevade ajal oli meil restoran kliente täis, kliendid pääsesid sisse non-stop pôhimôttel,” rääkis Oliver. ”Kahju, et sina kirjutad alles nüüd City Marinast. Sinul oleks pidanud tulla siia kevadel hooaja alguses,” avaldab Oliver oma arvamust. Nii on. Restoranis kestab hooaeg maikuust septembrini sôltuvalt ilmadest. Siis kui minu postitus City Marinast jôuab blogisse, on restorani see hooaeg lôppemas.
Oli tuuline ja Ruth vôttis enadle ümber teki ja kuigipalju kaitsesid meid tuule eest terassi ümber ehitatud seinad.
FIN Tilattiin täälläkin jälkiruokaa ja kahvia. Minä tilasin á la carte listalta Mojito-sorbettin ja Ruth taas kerran oman kondiittorin leivonnaisen.
EST Tellisime siingi magustoitu ja kohvi. Mina tellisin á la carte menüüst Mojito-sorbee ja Ruth jälle CG:i oma kondiitri toote.
FIN Aikani oli lopussa. Tunnin päästä lähtisi laiva. Kävin vielä kuvaamassa sisällä. Kaupungin ainoa kalatiski, mistä voi tilata kalan, joka valmistetaan tiskin takana sijaitsevassa avokeittiössä.
EST Minu aeg oli lôppemas. Tunni pärast läks laev. Käisin veel pildistamas restorani seestpoolt. Pildil on linna ainuke kalalett, millest vôib tellida kala, mis valmistatakse leti taga olevas avatud köögis.
FIN Oluen kanssa savustettua kalaa!
EST Ôllega suitsukala!
FIN Ravintolan baaritiski.
EST Restorani baarilett.
FIN Salin toinen seinä on paksua läpinäkyvä muovia, mikä avataan kauniilla kesäsäillä ja ravintolasalista aukeaa kaunis näköala satamaan ja merelle.
EST Saali üks sein oli paksust läbinähtavast kilest, mis avati ilusate suveilmadega ja restoranisaalist oli ilus vaade sadamale ja merele.
FIN City Marina kuten kaikki muutkin CG:n ravintolat ovat Eestin ravintoloiden TOP 50:ssa.
EST City Marina nii nagu kôik teised CG:i restoranid on Eesti restoranide TOP 50:s.
FIN Makumatkani CG:n ravintoloissa päättyi. Mojito-sorbetti tarjoilulasissa oli ehtinyt sulata. Join sulaneen sorbetin pois, sekalaista porukkaa laidasta laitaan!, oli hyvä aito mintun maku. Ruthin tilattu leivonnainen jäi minulta maistamatta. Varmasti oli hyvä! Antaa olla. Ei enää yhtäkään makunautintoa. Menoksi vaan. Oliver ystävällisesti heitti omalla autollaan minut terminaaliin ja kuulin häneltä, että minulla on pöytävaraus aina City Marinassa olemassa. ”Soita minulle!”. Voisin elokuussa tulla käymään kun alkaa kampelakausi. Kuulemma Paldiskista saa eestiläistä kampelaa, sen liha on tiiviimpi, kala on paksumpi ja pienempi, jos ei tule kotimaista kalaa, silloin ehkä kampeloiden hengenmaailmasta riippuen saa latvialaista kampelaa, sen liha on vetisempi ja harmaampi, mutta molemmat kampelalajit ovat hyviä. Ja Haapsalusta tulee heille piensavustamosta savukampelaa, kauniilla kultaisella sävyllä…. Kiitos siitä! Haikeana, onnellisena ja väsyneenä makuelämyksien jälkeen palasin kotiin. En ehtinyt elokuussa City Marinaan, koska työni leipätyöni parissa alkoi ja vapaalla kirjoitin ravintolakierroksesta tekstejä. Se oli valtava työ selvittää tunteita, tuoksuja ja informaatiota, jonka vallassa olin. Joten en ehtinyt palata syömään City Marinaan elokuun kampelaa. ”Oliver! Pitäkää minulle pöytävaraus voimassa! Palataan asiaan ensi keväänä City Marinan uudella alkavalla kaudella. Tulen iltavaloissa nauttimaan teidän ravintola-baarin Välimeren / Itämeren tunnelmasta.”
P.S. City Marina on täältä kaudelta jo lopettanut toimintansa.
EST Maitseteekond CG:i restoranides lôppes. Mojito-sorbee serveerimisnôus oli jôudnud ära sulada. Jôin sulanud sorbee ära, kirju seltskond!, oli hea puhas piparmündi maitse. Ruthi tellitud kook jäi minul maitsmata. Kindlasti seegi on hea! Las olla. Mul ei läinud alla enam mitte ükski maitseelamus alla. Läksime ära. Oliver viis mind oma autoga terminaali ja kuulsin temalt, et mind on alati serveeritud laud City Marinas ootamas. ”Helista minule!” Vôiksin augustis tulla käima kui algab lestahooaeg. Paldiskist saab eesti lesta, selle liha on tihedam, kala on paksem ja väiksem ja kui ei tule kodumaist lesta, siis sôltuvalt lestade hinge-elust ehk saab läti lesta. Selle liha on vesisem ja hallim, aga môlemad lestasordid on head. Ja Haapsalust tuleb meile suitsulesta, sellel on ilus kuldne värv…. Suur tänu! Lahkumisvaluga, ônnelikult ja väsinult maitse-elamuste koorma all reisisin koju tagasi. Ma ei jôudnud augustis enam City Marinasse, sest algas minu argitöö ja hakkasin kirjutama blogitekste restoranimuljetest. See oli hiiglaslik töö selgitada oma tundeid, lôhnu, maitseid ja informatsiooni, mis olid vallutanud mind. Nii mina ei jôudnud enam sööma augustis lesta City Marinasse. ”Oliver! Hoia minule laud serveerituna! Tulen järgmisel kevadel tagasi City Marina uuel algaval hooajal. Tulen ôhtuvalgustuses nautima teie restorani-baari Vahemere / Idamere meeleolust.”
P.S. City Marina on sellel hooajal lôpetanud oma tegevuse.
***
FIN Joka ikiseen CG:n ravintolaan jätin pienen lahjan Pentinkin sydänjääkaappimagneetit, koska kaikki neljä CG:n ravintola valloittivat minun sydämeni.
EST Iga CG:i restorani jätsin väikse kingituse Pentiku südamekujulised külmkapimagnetid, sest kôik neli CG:i restorani vallutasid minu südame.
FIN Tämä menee nyt ihan Oscar-gaalan tyyliseksi palkinnon hakemisen kiitospuheeksi, missä pitää tiivistää lyhyessä ajassa valtavien tunteiden alaisena kiitossanoja vaikka mistä ja vaikka kenelle:
Kiitos Carmen Grupille vierailukutsusta! Näin, kokin, tunsin teidän yhtiön valtavaa intohimoa ja missiota tehdä omaa työtään ja tarjota asiakkaille parasta palvelua vähän epävakaassa ilmapiirissä Tallinnan ravintola-alalla laadusta tinkimättä! Se oli ennen kaikkea minulle kehittävä ja opettavainen makumatka teidän neljään oman näköiseen ravintolaan. Vierailin Crussa, Platzissa, Ribessa ja City Marinassa yhden lyhyen heinäkuun viikonlopun aikana. Minulle on teidän vierailukutsusta alkaen lopputekstien kirjoittamista myöten tullut hyvin selväksi ja kirkastunut, mitä tarkoittaa sana ”aito”. Tämä sana on omalla taianomaisella voimalla muuttanut ajatuksiani ja elämääni radikaalisti. En ole enää entinen ihminen joka olin aikaisemmin. Olen muuttunut ymmärtäväisemmäksi, aidommaksi ja henkisesti rikkaammaksi ihmiseksi. Kiitos teille, että minäkin sain toteuttaa omaa luovuuttaan ja kirjoittaa riippumattomana sosiaalisen median edustajana niitä blogitekstejä teidän ravintoloista! Kiitos Jonnalle ja Tuulille tekstien oikolukemisesta ja siitä, että he säilyttivät minun omaperäisen kirjoittamistyylini! Kiitos tärkeille ihmisille elämässäni!
EST See muutub nüüd täitsa Oscar-gaala sarnaseks auhindade kättesaamise tänukôneks, kus peab tihendatul kujul lühikese aja jooksul valtavate tunnete all avaldama tänud nii mitme asja eest nii mitmele inimesele:
Suur tänu Carmen Grupile küllakutse eest! Nägin, kogesin, tundsin teie ettevôtte tohutu suurt kirglikkust ja missioonitunnet teha oma tööd ja pakkuda klientidele parimat teenindust veidi ebastabiilses ôhkonnas Tallinna restoranialal säilitades oma kôrge kvaliteedi! See oli enne kôike minule arendav ja ôpetav maitse-elamuste reis teie neljas oma näoga restoranis. Külastasin Crud, Platzi, Ribet ja City Marinat ühe lühikese suvenädalavahetuse ajal. Minule on kirkastunut vägagi selgelt teie küllakutsest alates lôputekstide kirjutamiseni välja, mis tähendab sôna ”ehtne”. See sôna on oma vôlujôul muutnud minu môtteid ja elu radikaalselt. Ma ei ole enam endine inimene. Olen muutunud rohkem môistvamaks, puhtamaks ja hingelt rikkamaks inimeseks. Suur tänu teile, et minagi sain teostada oma loovust ja jätsite minule vabaduse kirjutada sôltumatu sotsiaalse meedia esindajana neid tekste teie restoranidest! Suur tänu Jonnale ja Tuulile tekstide ülelugemise eest ja selle eest, et nad säilitasid minu omapärase kirjutamise stiili! Suur tänu tähtsatele inimestele minu elus!
Lounaan bloggarille ja avecille tarjosi - Lôuna blogijale ja avecile pakkus: City Marina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti